En tunne näitä brittiäijiä, mutta selostuksen taso ei juuri päätä huimaa. Joka kolmas pussitus on »great shot!», vaikka valkoinen valuisi lähes valliin kiinni ja ainoa jatkomahis olisi safety. Huoh.

Kauppinen on tasokas selostaja, joka tuntee lajin ja osaa olla äänessä sopivasti. Kun maneeritkin (»tuohon paikkaan») ovat lähes kadonneet, niin ikävä tulee. Ja kun Suomessa yleensäkin on vain kourallinen todella osaavia selostajia, niin harmittaa ihan erityisesti kun heitä ei käytetä.

Kauppisen lisäksi esim. tenniksessä loistaa Hedman Brothers. Tosin alituinen Williamsien nuoleskelu pudottaa arvosanaa, enkä myöskään tiennyt aiemmin, että katsomossa istuu ihan erityinen pappikin — Isä Richard.

Koriksen ykkönen on Mikael Salmi ja futiksessa J. P. Jaloa ei kukaan uhkaa. Lätkän kunkkuna heiluu edelleen setä Mertsi vaikka ote jo lipsuukin. Entistä paloa ei ole, sen sijaan pahoja maneereita (»tulinen» laukaus/taklaus/ whatever; »hienon hieno»; »vahvasti ja hyvin tms.») kyllä.

Vielä täytynee mainita ampumahiihdon kaksikko Hiltunen-Ikola, ja siinä erityisesti kommentaattori Heikki Ikola. Ei vähäisintäkään tamminen-syndroomaa, vaan sopivasti äänessä ja silkkaa pohojanmaan asiaa.

Jaa Juti-Night? Kuulemma Ylöjärvellä jossain börsässä lojuu mummo joka diggailee, mutta jos minulta kysellään niin huti tuli heti ammatinvalinnassa: Alabaman seurakunnat menettivät lupaavan fundamentalistisaarnaajan. Jutilalta puuttuvat juuri ne ominaisuudet jotka hyvältä kommentaattorilta vaaditaan: selvä ja hyvä, lähellä kirjakieltä oleva puhetapa ja kyky olla hiljaa. Lajituntemus ei pelasta jos alituinen sählääminen ja kaiken puhkiselittäminen alkaa viduttaa.

Myös Eurosportin Furuholmin kivireen vetäminen on vain vaivoin siedettävissä, vaikka onhan se aika »hauskaa» kun selostaja pystyy pitämään keskellä lauseita 10 sekunnin taukoja. Ja Ylen velierkkihän on sitten omassa sarjassaan, ei kuuntele aito valkoinen penkkimies ikänä.

Mutta Aki, missä luuraat? Karahtivatko liksaneuvottelut?