Nettiplari – luetut päiväni

ke 5.11.2003

Arkut auki!

Vähät noista verokalentereista. Kais näet tiesitte, että nykyjään kansalainen voi halutessaan saada esim. omat potilastietonsa sairaaloista, veloituksetta kerran vuodessa. Ei nyt järin dramaattista, mutta intresanttia kyllä.

Puuhaakin toki riittää. Tiedot kun eivät ole olemassa keskitetysti missään (onneksi, vielä?), vaan niitä joutuu erikseen hakemaan kustakin paikasta. Pari kirjekuorta on paluuna luukusta tungettu, nopein tuli parissa päivässä.

Historia herää mielenkiintoisella tavalla eloon, tulee ikään kuin päivämäärineen eri tavalla todeksi ja kertoopa käytetty kielikin omasta ajastaan. Muistinpa toki muutenkin, että aikoinaan yläasteen viimeisellä luokalla (vieläpä viimeisenä päivänä), kävi koulujen välisessä fudismatsissa kylmät: oma sentteri vetäisi boltsintavoittelutilanteesa täysillä otsikkoon. Valkoinen leimahdus, verta ja nurmikkoo. Pikku paniikkia, hälinää ja taksin odotteluu Malmikaren Hantan kanssa. Mutta myös:

290572 Hartiala/mh:
»Tänään koulussa voimistelutunnilla jalkapallo-ottelussa saanut toverinsa jalkapallokengästä kovalla voimalla vas. silmäänsä. Luomiin tullut haavoja ja poika tuodaan heti poliklinikalle. Tultaessa valittaa kovaa päänsärkyä joka tuntuu takaraivolla. Samalla hieman pahoinvointia. Ei tajuttomuutta.»

Ehhh, toveri... (Kiitti vaan, Lehtovaara). No ei vaiska, täys vahinkohan se oli. Mutta verinen nurmikko on jäänyt ikuisesti mieleen, samoin se että muut lähti kesälomille ja meikä viikon verran zoomaili TYKSin yläkerroksen ikkunasta suvea suloista ja jo joutui armas aika — yhdellä silmällä. Kävihän siellä sitten lohduks koulun pienimuotoinen delegaatio mr. Lehtovaaran johdolla, kehittelemässä piinallisen tunnelman:

- No terve. Tultti sit niinko kattoma sunt... Et joo tota, emmä niinko sitä tarkottanu, osus vaa.
- No äää, sattuuha sitä.
- Joo, tota tos olsis suklaat ja kukei.
- Joo kiitti vaa.
   [silence]
   [silence]
   [silence]
- Nonni, ne vissi jo orottele tual, tartte lähte.
- Joo, moi vaa.
- Terve sit.

Oikeasti kävi tuuri, ois voinu lähtee näkö. Hrrrr. Mutta seuraavaks, mitähän mahtais löytyy vaikkapa kyttälaitoksen arkuista? 8-)

Lautasella: Kojo — So Mean [1979]