Nettiplari – luetut päiväni

ti 2.9.2003

Vuokko Niskanen - mieheni Mikko ja minä

Kaik tuntteva Mikko Niskase. Hianoi ja ei-sit-nii hianoi elävikuvi, näytellykki ittetäs o ja kirjoi o kirjotettu. Mut mitä sano entne vaimo, Vuakko Niskane.

Täsä o ny oikkiastas kyse päiväkirjoist, niitte julkamisest. Tämä Vuakko Niskane ko ol Mikkos kans avioliitos par vuat (1974-76) ja sillo aikanas valuttel paha ja hyväki olotas kirjottamal, äijäl ko ei pahast päässy mittä juttelema. Päiväkirjoist o raakattu poijes pahimpi toistoi, mut vissi kaik tarpeline mukan o. Ain väliste Vuakko kommentoi ja ihmettele jutui »kakskytviis vuat wanhempan».

Mul tule täst opuksest simmone olo, et kaik o jotenkki kovi tuttu — deja vuu. Ett niinko viärekkäiste o laitettu Hyvä ja Viksu/Kurja ja Ilkkijä.

Hyvä ihmine yrittä kaikkes. Se kuunttele ja ymmärttä, pitä huusholli, pyärittä maailma ja usko et kyl äijä viäl muuttu ja asettu paikalles. Mut huano ihmine onki Suur Taitteija, eikä enemäkses tiär olsiskos penska vai aikkune. Kiukuttele ja tiuski, tahto koko aja huamiot ja torem puhuminenki ruppe unhottuma. Lopultas Taitteilija mene liija pitkäl ja hyväki ihmine saa tarppekses. Ero tule.

Nii, ei mul tos — Hyvä ja Huano — ol paljoka ironija täl kertta, mut lainausmerkeis ne tiätyst tartte ymmärttä. »Hyvä» vaik niinko tykkä ko kaikil mene mukavaste, koitta auttakki eikä paljo puhu paska. »Huano» tuijotta oma napatas, ei pir väli mistä vastuust tai moralist, o ain oikkias ja kaikil kare ja yrittä het kampitta jos vaa voi.
Meinate, mul o käyny melkoste samal taval ja mää ymmärrä Niskast oikke hyvi. Molemppi.

Mut mikä ain saa Hyvä ihmise luulema et toine muuttu? Vaik toine olsis ihmisen liki mulkk! Vaik iha selväst oltas eripari. Miks varte se Hyvä ei ala käpytel toisse suunta, ei vaik ossa jo pualiks arvat et tuho täss o eres?
Emmääkä sillon kerra osannu, mää tein just niinko Vuakko Niskane. Puhusin ko ruuneperi, koiti jelppi ja ymmärttä, tuhlasi aikka ja rahoiki. Verin kaht reke. Mitä tul palkaks? Paskaset käret ja liia pitkä tarina tähä.

»Hyväs» ihmises taitta ol jottai vikka siinäki? Miks varte Vuakko Niskane ei kälppiny poijes aikasemmi? Kui mää itte en lyäny nyrkki pöyttä ajois? Selkkäruato makaronist?
Onks Hyvä ihmine simmone ko pela hianost vaa siihe saakka ko joku muutta säännöi? Ei ossa pualustauttu eikä rakasta ittetäs? Luavutta muil pelastusliivis Estonian kannel?

Kyls siin o paljo huanoo tuuriiki. Ussiast tunnevammaset tyypit ossa kätke niit jutui, ne kykenty esittämä jottai muut ko o, mone kuukaure aja. Jos siihe sattuu tavalline Hyvä ihmine, nii voi herät vast ko olla jo suas polvi myäre.
Mitä vaik voi äijä tehrä, jos huamaa parim kuukaure pääst et joku mättä ja ko aikko lähte, ni akka sanooki et men vaa, mut mää panin tapletit roskikse ja olem paksun?

Kavereist voi ol appu, mut ei ain. Voi ol et ne tahto ol »hianotuntessi» eikä san mittä. Tai sit ei tahro itte kuunnel eikä nährä totut. Kyl muaki jokku koittiva varotel, mut turhha ol tyä. Kirjas o hiano pätkä siäl aika lopus — kovi tutult tunttu, ei tart ko vaihta nimi ja sukupual [huah]:

[Marja, ystävä]:
- Jos minä olisin silloin kesällä tiennyt, että sinä tosiaan luulet meneväsi naimisiin arvokkaan ihmisen kanssa, niin olisin sanonut, että Mikko on valheellinen ja arvoton. Tekee kyllä hyviä (ja huonoja) töitä, mutta on ihmisenä valheellinen.
- Mitä sinä tarkoitat sillä, että Mikko ei ole ihmisenä arvokas? Minä en pidä häntä vieläkään arvottomana.
- Mikko ei ole aviomiehenä, elämänkumppanina arvokas eikä luotettava.

Mikko Niskane vissi ol aikas paskiaine ja ittekeskene ja viinaki maistus. Mut nii se tahto ol et Suuret Taitteijat ei ussest ol mittä pyhäkoulupoikki. Sinatra, Quinn, Huston, Hemingway, Irwin, Saarikoski ja mitä kaikki niit ny oliska. Juapoi, despootei, häntäheikei; kaikil vähä jotta vikka pääs, mut simmossi jutui äijät o tehny et muistetaa saranki vuare pääst.

Nykyjäs nämä kaik sarat koivusalot sit väsäävä pekkokuvi ja tuhannet hallikaisse korisevat dii-da-daa. Voi meit. Olsse senttäs hyvä et sääki Vuakko Niskane kumartelit sillo kaks vuat Mikko Niskase uhrialttaril, eis se hukkan menny.

Lautasella: Led Zeppelin — III  [1970]
Punkassa: Eric Burdon with J. Marshall Craig — Don't Let Me Be Misunderstood  [2001]

<< otsikot  |  seuraava >>