Nettiplari – luetut päiväni

ke 11.8.2004

Oheislaitteilua

Taas kuvat kulkevatten, uusi skanneri hommattu. Mutta mitenkäs kävi valinnassa.

Viisi liikettä kävin Turun keskustassa ja niin kuin aina palasin ensimmäiseen. CanoScan Lide 20 sieltä reppuun jäi, 75 euroa eikä pahaa sanaa. Sinänsä. Olisi kumminkin kantsinut harkita se kolmaskin kerta. Päivän sana on näet monitoimikone. Semmoisella voi sekä skannata, tulostaa, että ottaa »kopioita». Machineja olikin tyrkyllä siinä määrin että pelkkä erillinen skanneri olikin jo harvinaisuus. Hyvältä kuulostaa, miksi en siis moista hommannut?

Pitänee puhua arviointivirheestä ja tarpeettomasta(kin) kriittisyydestä. Köyhäilykin käy selityksestä. Jäin kättelyssä alakynteen kun en arvannut, että k.o. laitteiden hinta oli laskenut edullisimmillaan lähes erillisen skannerin tasolle, n. 100 euroa. Heräsi epäilys ja päättelyjä. Karvalakkimallien toiminnot eivät tietenkään voi olla samalla tasolla erillisten vehkeiden kanssa, mutta mikä olisi heikko kohta. Arvioitsin että se on juuri se mitä eniten tarvitsin: skanneri.

Hyvin päätelty, hah. Huomaamatta jäi, numeroarvoja tuijotellessa, että kyllä se skannaustoiminto olisi varmaan ajanut asian hyvinkin, nettikamaa kun pääasiassa duunaan. Ja kopiointimahikselle olisi ollut kovastikin käyttöä eikä tilavaatimusten puolittuminenkaan olisi haitannut. Nyte hiukka hatuttaa. Kuka siis ostais liki iskemättömän skannerin ja lähes käyttämättömän mustesuihkun HP Deskjet 656c? Heti lähtöö! 8-^

BTW, nykymeiningistä kertoo jotain se, että yhdessäkään puljussa yksikään laite ei ollut kiinni compuutterissa. Ei mitään mahdollisuutta testata, ostaminen silkkaa arvontaa. Markkinatalous (ahneus, typeryys, kertakäyttöajattelu) siis voi hyvin ja lihoaa vaivatta. Mitäpä sitä nyt vaivautua vaivaisen 100 euron vuoksi...

Jos näet ei miellytä, toimi, vastaa mainontaa/odotuksia, niin eikun Topinojalle ja uusi kärryyn. Tai niin kuin suurimmat idiootit meidänkin kerrostalossa: kodinkoneet härskisti normaalijätteiden roskikseen. Totta se on — olen siellä bongannut mm. radion, leivänpaahtimia ja mikroaaltouuneja. O tempora, o mores!

***

Pääkirjaston musapuolella on tullut ryntäiltyä ahkerasti, osastohan on pullollaan relevanttia lukemista. Ja taas tuli todistettua, että kyllä kuluneesta populaarimusiikin runsaasta 50 vuodesta voi esittää perin monenlaisia arvioita. Erään on tehnyt Colin Larkin, joka on listannut parhaita rock-albumeja kirjassaan Virgin All Time 1000 Albums [1998]. Siis tuhat. Äijä ei ole kuitenkaan ypöyksin asialla, vaan listoja ovat sorvanneet rapakon kummallakin puolella toimittajakollegat ja vaikuttajat ja ties ketkä. Jonkinlainen kattavahko otos siis?

Colin Larkin: All Time Top 1000 Albums. Eiks vaa?

Mikäs siinä. Listan kärjessä roikkuvat toki tutut nimet kauan sitten jo kanonisoidun The Beatlesin dominoidessa rockillista löytöretkeä. Mutta on ihan pikkasen vaikea ottaa vakavasti opusta, jossa legendaarinen CCR on sijoittunut (vain) kahden albumin voimin, ja sijaluvutkin ovat kerrassaan: Cosmo's Factory [669.] ja Green River [794.]. Hello-a!

Larkin esikuntineen siis löytää — varmaan rutkasti aikaa ja tupakkia tuhlattuaan — 668 parempaa [sic] mielikkilevyä kuin Cosmo's Factory! Sellaisia kuin Definitely Maybe [Oasis, 25.], Dummy [Portshead, 34.], Spice [Spice Girls, 101] ja Face Value [Phil Collins, 347.]. Toisaalta myös vaikkapa Moven briljantti Shazam löytyy sijalta 902, Roy Orbisonin hieno Mystery Girl on valutettu kohdalle 876 ja Randy Newmanin liki nerokas Good Old Boys rankattu sijalle 387. Tiettyä johdonmukaisuutta siis...

Että musiikillisia mielipiteitä — let's drink to that! Ei vaiska, ei prkl. Ymmärrän toki ettei mitään »oikeita totuuksia» ole eikä voikaan olla ja antaa vaan kaikkien kukkien kuksia ja... mutta joku tolkku sentään.

Minkähän ikäisiä mahtavat olla nuo laatija-avustajat? Who cares, EVVVVVK. Vielä salaisessa kansainvälisessä versuunissa varmastikin 500:n seutuvilta löytyvät hallikainen, koriseva, jartsa ja Suomen mukavin mies simosilmu. Way to go!

Lautasella: Marianne Faitfull — A Child's Adventure [1983]
Punkassa: Colin Larkin — All Time 1000 Albums [1998]