Nettiplari – luetut päiväni

pe 27.8.2004

Tieto lisää tuskaa

Wanha hokema. Vaan osui sen verran kohdalle ja muuttui lihaksi, että prkl... ja sen verran hatuttaa että vesi valuu ja ikenet narskuvat.

Ihmispolo tekee päivittäin satoja valintoja. Herätäkö ja missä, kääntyäkö tuosta vai ei, syödäkö sana vai tarjousbroileria. Jossain kohtaa rattijuoppo vastaantulijan ja jonkun elämä päättyy. Samalla hetkellä tuhannet muut päätyvät muuhun reittiin, eivätkä koskaan tiedä pelastuneensa. Kun valinta on kerran tehty eivät kymmenet muut vaihtoehdot koskaan toteudu.

Kunpa siis en olisi tänään valinnut rutiininomaista vierailua paikalliselle kirppikselle. En tokikaan kuollut, eikä kukaan muukaan. Mutta en olisi koskaan saanut tietää, että ne perhanat olivat jakaneet tiistaista lähtien siellä kirjoja ja vinyylilevyjä ilmaiseksi [sic]! Luulin ensin koko jutua käytännön pilaksi, mutta ei. Totta se oli. Varastot tyhjäksi.

Voi jumalan pyssyt kun olisin osunut sinne sinä aamuna. Niitä vinyylilättyjä oli siellä jäljellä ainakin 2000-3000. Ei mitään Zappaa ja tuskin edes Abbaa, mutta... parissa minuutissa kaikki ne levyt olisivat lojuneet kahdessa ostoskärryssä — olisin kyllä hieman lyönytkin — ja kassan kautta ulos, nolla euroa, kiitos. Taksilla himaan, 15 euroa. Mutta kun ei.

Nyte viduttaa niin ettei sanotuksi saa. Hamsterin painajainen. Eikä lohduta edes se, että löysin sieltä fiksun konttorituolin (10 euroa) ja viileen nahkaisen matkalaukun (1 euro). Katkerana mätin siihen kirotuun laukkuun parikymmentä kirjaa, vailla intohimoa. Dammit. S**tana. Prkl.

***

»Matti Nykänen vangittu tapon yrityksestä», huutaa lööppi. Hohhoijaa. Matti ja Mervi. Mervi ja Matti. Surullista. Vai onko? Kaksi sairasta ihmistä, väkivaltaista alkoholistia, joiden turvonneet pärstät tuijottavat joka jumalan päivä jostain seinästä. Harhainen pariskunta saa rahansa, lehdykkää myydään läjissä. So not?

Ihmisen perustyperyys ei lakkaa ihmetyttämästä. Jos lehdykkää ei kukaan ostaisi, ei tuollaista nähtäisi. Ehkä tympeä raadollisuus sitten näkyisi muussa muodossa, tiedä häntä. Selvää ainakin on, ettei ihminen ole 3000 vuoden aikana kehittynyt henkisesti metriäkään. Mutta mitä mahtaa ajatella vaikkapa se 50.000. tyyppi joka pupillit kiiluen sinne kioskille ryntää? Ei ymmärrä.

***

Mutta kepeet mullat. Päätin männä viikolla ryhtyä itsekin julkuksi. Se on helppoa, ryhdyn sanoittajaksi. Jos kerran Talonmies saa aikaiseksi armotonta menoa, niin dibbadai: kyllä täältäkin pesee. Tavaraa on pöytälodjut täynnä, pitää vaan ryhtyä jalostamaan.

Kättelyssä tuli tosin ämpärillä niskaan kun lainasin kirjastosta V. Artin alan perusteoksen »Runoanalyysi ja runotekniikka» [WSOY, 1932]. Odottelin viattomasti jotain max. 48-sivuista pikku tiivistelmää perusjutuista, mutta herddileeris: kirja onkin 452-sivuinen(!) tiiliskivi. Taitaa matka tähtiin muotoutua hieman kuoppaiseksi. 8-)

BTW, montako kertaa Eurosportin Kalle »mitaLLi»Lepistö onnistuu yhden lähetyksen aikana sanomaan »kerta kaikkiaan»? 30?

Lautasella: Roy Wood — Boulders [1973]
Punkassa: V. Arti [Kaarlo Väinö Valve] — Runoanalyysi ja runotekniikka [1932]