Nettiplari – luetut päiväni

ma 20.12.2004

Maanantai

Tämä jouluhärdeli. Miten järkkyä. Tai no.

Joulun pitäisi olla ilon juhla ja kenties se sitä vielä jossain perukassa onkin. Mutta minut kyllä valtaa kohtuullisen kokoinen murhe, kun katselen kaikkia näitä lasittunein silmin ruuhkissa ryntäileviä poloja. Siinä on jotain perin pimeätä. Mikä saa kalenteriaikuiset menettämään tyystin konseptinsa?

Ehkä silti nostan handut ja totean Pekka Ruuskaa mukaellen että mikä minä olen heille vastaamaan, multa luvut jäi kesken aikanaan. Jokainen tyylillään, vapaassa maassa. Vai onko kansalainen vapaa hän? Kollektiivisen kaupalliset kettingit kilisevät kilvan. Ryysistelkää riemuiten tok, mutta count me out. 8-^

Kirotun flunssa ja yskä istuu sitkeässä. Valkosipulin loppuminen männä viikolla lienee syltty(!)tehdas. Sitähän olisi tuossa lähikaupassa, mutta kun niiden kuivien kinuskikikkareiden sijaan tahtoo aitoa kamaa kauppatorilta. Ehkä huomenna.

Kirjastoautolla oli taas nastaa. Mukavia, positiivisia, hymyileviä tyyppejä. Vakkaria oli jopa jo kaivattu (heh), kun tuli epätavallinen parin viikon breikki. Reppu notkui poistuessa. Kaikenlaista intresanttia, mm. Pelle Miljoonan nyyheetti The elämäkerta.

Ongelmiakin luvassa. Dear Daisyni on jo kahdesti ilmoittanut buuttivaiheessa tyyliin että »kiintolevy on menossa p**kaksi, ole pliis niin höveli ja kopioi talteen kaikki mahdollinen». Nice. Ollaan selkä seinää vasten, mutta pakko riskeerata kolme neljä viikkoa. Sitten ehkä notkuva budjetti suoristuu sen verran, että saadaan uusi kiintari aikaiseksi. 60-70 euroa.

Elämme (turhan) jännittäviä aikoja.

Ai niin, yks juttu vielä. Tänään on ratijossakin jo puoli päivää kohkattu aivan käsittämättömästi. Päivällä eduskunta keskusteli (ehh) sellaisesta kuin »Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset». So not? Noh, omalla vuorollaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) halusi väenväkisin sen ikioman vartin femarinsa: »Suomalaisessa keskustelussa NATO on kuin salarakas» - -.

Media (sd. -vetoinen Yle) nieli tuon räkäkirsun tietysti koukkuineen päivineen ja luukuttaa tätä ihmeellisen nerokasta ilmaisua joka tuutista. Huoh. Kuinka alas voi vajota? Tuo »raikas ja originelli» ilmaus on yhtä raikas ja originelli kuin vaikka Busheinin »pahan akseli» tai Maikkarin Saukkosen älyvapaat hokemat. Paikkoja on kuin hammaslääkärissä. Jalat käy ja maisema vaihtuu. Liha alkaa tummua.

Niillä täytyy olla sama mainostoimisto?

Lautasella: Frank Robson — Frank Robson sings Mick Hanian   [1987]

<< otsikot  |  seuraava >>