Yksi mätämuna kodissa riittää

[Seppo Heikinheimo: Mätämunan muistelmat] Tätä olen jonku aikka jo plarannu. Ehtoopöydäl siis makka ja päättää päivät. Sunkka lopulisest…

Luvin tämän nafti 10 vuat takaperi. Heti siis ko sain kotti kannetuks, Martin kirjaston kuappausmyynnist. Kepiät mullat, paitti vasemmiston mulgeeroämmil, ketä ei hianoo kirjastoas pualustanu. Antteks ette saa, ikän.

Mää tykkä mätämunan tyylist. Humööri o simmost hyvin kuivatettuu, pikkase prittiläist, rivitte välis huinivaa. »Pistelee!», sanois varmast eräs äijä. Mutt kyl hän ossa ittelleski naura, sillai mukavaatimattomast. — Eka kolmannes varsin on hersyvä. Ruåttinkieli on nätist hampais ja moni muuki assia ja tyyppi naurutta (taik vtutta). Onneks Heikinheimo ei tiänny yhren kansakoulupressan Nooppelist siihe aikka viäl mittä…

Ainostas yks assia harmitta. Alust saakka. Heikinheimon kiäli on juur simmost luistavaa ja tyylikäst, ko ittekki tahrois naputta, mutko ei ossa. Totisest ei olis tarttenu ammatinvalintunnil istuksi.

Ei teil mittä… pananilootii olis?

Helvattu. Täyty ruvet koht hinkkama ja järjestämä. Sälli tule käymä nafti parin viiko pääst.

Kuulemma moniki pulera enne juhannust. Kesäsiivomine, niinko. Ja olen mää simmostaki kuullu ett jokku tamppava matoi joka perjandaaki, huuveri ulvoo pari kertta viikos ja tiskaminenki maistuu tiskikonekki hurise ussemma kerra joka päivä. »Mutt kui helveti taval voi rakasta vanhoi villakoiri?», sanois Hiatane.

Viuramine ei kummiska avittel nyte. Opukset ja levyt ja muuki tilpehööri makka taaski pisi huaneit valtoimenas. Pinot flintallas. Oorninki tartte löyty.

Kiitos ja kumarrus vaa lähi-Kool, vaik mää sitä alvaris haukunki. Ilmassi loodjui löytyy vaik joka viikko. Huame ruveta rytkimä?

Maidanin laukaukset

Tällä päivämäärällä 26.6.2017 Suomen €liitti on julistanut käytännössä sodan. Omaa kansaansa vastaan.

Poliisi määräsi Maidan-teltan purettavaksi

Laittomien maahantunkeutujien leiriin ei koskettu. Matut kävivät paikalla näyttämässä voitonmerkkejä. Poliisi ei reagoinut. Marco de Wit sen sijaan raahattiin maijaan, tuntemattomasta syystä.

Vtutukseni on suunnatonta. Kansanousu — ainoa vaihtoehto. Kunpa olisin nuorempi.

VK – VKontakte

Niinko tosa joku päivä takaperi jo hopottelinki, erhettysin Naamapuukin pualel kattoma. Lyhkäne laulu — tavan tallajat horise. Aiheet sinäns on tiätyst oikke miälenkiintossi, niinko vaik kissat ja koirat ja ukot ja akat ja kumminpotkimine ja talonpykämine ja…

No juu.

[VK-sivuston yläpalkki]

Keikast koitus silti iso hyäty. Rupesin kattelema Jewpuukil vaihtist ja kappas, löytyski heti: VKontakte eli lyhkäsemmi vaa VK.

Mää ole hiukka häpi. VK on moneltappa mukava. Ei mainoksei, eikä juur muutaka kuana, ei kyttämist. Färiteema on hillityn hiano. Sivu pela ko junan huussi. Porukka juttele vähä mut assia. Ei olleska sitä sälätyst ko Naamarin pualel.

Kert joku koht jo ulvase ett ryss… pensasneukkuhan viä ne tiarot, ni pari sana hänelki. En väitä mittä. Voi ollakki. Mut juur tosa männä viikol kirjutetti, ett Suamen Fasebuukin kaikki tiarot käy läpitte kaks virmaa. Kaikki. Ja pysy Suames, eiks vaa? LOL

En kirjota VeeKoos ittekkä omal nimel — ainaka aluks. Järjenkäyttö sallittu. Mutt ennemmi otan vaikk piäne riskin VK:n pualel, ko ett luavutan juttuni satavarmast NSA:n kovalevyil. Jokane valitte itte.