Yle Radio 1 – Iiron musiikkiluokka

Jumangautis.

Yle tais just paukutta kesähiti. Määki liimautusi toosan viäre luurit korvis enkä päässy mihenkä. Kaks tuntti meni eten huamannukka. Eikä siihe paljo tarvittu: kaks supliikkiäijää, piano ja rumpusatsi. Simppeli on kaunist.

Melkkest ei uskoiska. 2015, kaike kuanan keskel. Huikia prokrammi. Jatkoo luvas!

Yle Radio 1Iiron musiikkiluokka. Avausjakson vieraana Anssi Nykänen.

# Post skriptumi
Ne ketä missas, ei missannu. »Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi tänään klo 21.30».

»Hallitseva mestari Englanti»

Kanadas on pelattu helvatun hiano jalkkist, liki kuukaure. Lylynlykkijöit Ei Vois Vähemppä Kiinnosta. Tääl päi Kimitetä, kanneta eukoi ja lyärä laittomi. Jokapäiväne mixumme, täyrellisest ansaittu.

Asennevamma on paha. MM-kisat lopuillas mut juur kukka ei tiärä mittä. Pläkkiselvä syyki: nurtsil juakse ämmät. Vaddu ne mittä ossa! Takasi pesemä Äjitte vehkei! Iltabaaskat on haurannu kisat johonki sivuilles 10038/666n ja neeki harvat rivit on STT:n bulkkitavara. Yle vetä vihko seeki. Matsei o sentäs näytetty mut vähimmä riasan tiäl. Lähetyksi on tiputeltu millai sattu, enemäkses epäsuari, selostajist pualet TET-hommis. Studioist turha untka nährä. Ja surkkeure kruunu ja killeri: kaikist matseist uupus pelikello akkunast. 2015! :)

Lutuurimais pualestas osata. Naisjalitsol kulkke luja. Katsomot pullistele nyttekki (eikä toimittajat) ja esmes BBC pitele studiossas tunnin sessioit enne matsi. Kui ollakka, lädit pela pronssist. Finaaliki oli jo näpeis. Suami? *ei saa sanotuks mittä*

Ai otsikko?

Puuhastelu mene läpitte lehristön. STT, Suame viralline tiatotoimisto, lykkäs välieräst tommose uutise.

Se vaa, et Enklanti ei ol ikän voittanu MM-kisoi, ei naisis. Äijiski täyty ol ankarat lädiklasit — ainova mestaruus tuli 1966. Hallittenu 49 vuat? Imppeeriumin aurinko ei ikän laske… :/

Muut assiantuntijat komppas:

Iltalehti

Oma maali pudotti Englannin MM-kisojen loppuottelusta

Uutist muokattu seur. päivänä. Kommenteiss näky et muut honas heti.

Ilta-Sanomat

Oma maali pudotti Englannin MM-kisojen loppuottelusta

IS tyytyny vaihettama virkkesse oikian maan.

Osata sitä tiätyst FIFA:ski. Donnat joutus pelama tekonurmel. Voisik ikän kuvitel äijil sama?

Miss’ soutaen tuulessa, Amazonilla

Tilasin niinko ennenki, eläväkuvapakeeti. Kokoelma ja sarja, pakkaus samalaine, nimet vaihtu, jokases kuus raina. Myyjäki tuttu, homma pelannu. Paitti ny.

Pakkaus oli kulkenu vissi rekan nupis coast to coast, sen horatsun berssen al. Joka helvatu kulma kurtus ja repalet jäljel. Yks kulma viäl teipattuki, ja takakannes punaset hintaklapun jämät. Eikä toi ny viäl mittä. Yks leffa uupus. Ja oikke tarkast ko mulkkasi, avasin jokase paffikuare, ni yhres oli kaike lisäks väärä pätkä. Alec Guinnessin klassikon tilal hoilas joku The Fabulous Three: Garland, Sinatra ja Dean Martin.

Aikast hyvi, eiks vaa? 4/6!

Hupa tiätystki jatkus.

Käytin 20 minutti my precious & valuable time, ja kyhäsin myyjäl valitukse. Vastakki oli hauskane. »I apologise» ja bla bla blaaa, butt finally »please can you provide pictures of the condition».

Kuvei!?!

Mun vastaus ei kiältämäti ollu iha kaunokki. Keräsin kaunaa yän yli ko lippone, ja tylyti. Et mix helvatus te itte myytte sontta, in the first place? Mikä o teijä freekvenssi — joka 1000. pakkaus avata? Millai mahreta napat kuva levyst mikä puuttu, Äpplen taigakammeral vai? Ja montaks kiakko täyty karottu, ennenko katotte hyväks korvat mittäkä stana?

Orotan vastaust ny. Baaskan myivät. Mää arvaan et koittiva uitta tyhmän finki kölin alitte.

#nuoruus

Mää sattusi elämä täyteimmät vuateni 1980-luvul. Pyäritin sillo virmaa tosa parin kilsan pääs. Ehtoolenkki mene siit ussest ohitte, ja joka helkuti kerta tule miäle tämä runo. Noin niinko ulkomuistist:

Minä olin niin nuori ja kiihkeä,
miten saattaa kaivatakaan
se nuoruus, jolla on nälkä
ja turmelus suonissaan.

Kadun liekkimeressä loisti
pedonsilmät autojen,
minä olin niin kipeän nuori
ja yksinäinen.

Kaipaukset on heti tapis. Sukkela juttu. En ollu iha nuari, enkä juur yksinkä. Turmelus vissi sit, juaksi suanis. :/

Pötyä pöytään

Semivege tosa piti pippalot. Antiseptises kyläs.

[Sairaalan aamupala 2015]
Aamupala
3 dl haaleaa kaurapuuroa
2 dl vettä
2 dl lämmintä maitoa
1,25 dl teollista omenamehua (Valio)
1 kpl sokeripala
1,5 dl kahvia
[Sairaalan päivällinen 2015]
Lounas
2 dl taskulämmintä maitoa
1 kpl bulkkia ruispalaa
1 kpl margariininappi
1 kpl lautasen pohjallinen e-pä-mää-räis-tä lihahöttöä
2 dl ohraryynejä
2 dl kaali-raejuusto-retiisi -hässäkkää + alibikostuketippa
2 dl vetistä marja- tjsp kiisseliä vailla sattumia

Päivällinenki jo uhkas horisontis, mut kerkisin alt poijes. Krhm. Nafti 40 €/vrk. Kummone se olika se vanhuksen The Atria, iltabaaskas?

Toivelauluja 4 • 1950 • 3/3

Reissumies ja kissa

Reino Helismaa teki satoja sellaisia lauluja, joista ei salattuja merkityksiä uuttaisi edes von Bagh -vainaa. Osa on silti tavallista tasokkaampia. Katsotaanpa.

Reissumies on maantiellä, kintereillään kissa. Tavanomainen asetelma, mutta lievillä vihjeillä:

Hän mistä tulee, minne menee, taivas yksin ties.
On musta kissa seuranaan.

[vihkosen kansi] Taivas mainittu. Mirrejäkin olisi ehken muunkin värisiä. Mutta draama etenee. Katti katoaa, kulkurille koittaa kalsa. Suojaksi löytyy tienvarren mökki. Lämpöä tarjolla:

On liedessä — voi ihme! — pari hiiltä hehkuvaa,
hän takan ääreen hapuilee.

Kulkumies nukahtaa lieden lämpöön. Mutta aamulla odottaa sangen dramaattinen käänne:

On päällä kylmän tuhan kissa yötään viettänyt
ja kiilusilmät hehkun loi.
Sen, minkä luuli hiillokseksi,
kissa onkin nyt, kun aamu valon tupaan toi.

Onko kissa The Kuolema? »Hän käsiänsä ojentelee lieden lämpimään». Noinko lähellä oli lähtö?

Jaa-a. Ehkä tämä leijeri on hieman haettu, mutta en kyllä symboliikasta eroonkaan pääse. Joskus nuorena se siihen jostain kaiveltiin.

Päätteeksi kielivenytystä. »Tuhan». Intresantti taivutus. Itseltäni irtoaisi »tuhkan». Vai nielaiseeko sitten kulinaristi rahan ja artesaani irrottaa koivusta pahan? :/

Sävel ja sanat: Reino Helismaa
© Fazer julkaissut vihkosessa »Reino Helismaan lauluja 1». Tapio Rautavaara laulanut Decca-levylle SD 5094.

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaivele wikejä, saati SinäPutkia. Muistini tylsejä luistimeja, itteksen plankkailen.

Toivelauluja 4 • 1950 • 2/3

Unhoita menneet!
Proshtshai Ljubov

[vihkosen kansi] Heti kättelyssä tarjoillaan elämänohjetta:

Voi ällös itke armas, enää!
Ei päivät menneet palata nyt voi.

Paha kyllä järkevyys on näennäistä. Jo b-osassa valuu suomalainen synkkyys ja epätoivo:

On turhaa haaveet, särkynyt on syömmein,
ja sammunut on tuli rakkauden.

Huhh. Seuraavaksi varmaan iskee halla, palaa torppa, ja aitasta metsän pimentoihin hiippaa Shemeikka. Liikaa! :/

Paremmin onkin muistissani muudan toinen versio. Duo Eero ja Jussi ryhtyi asialle 1967 ja tulos olikin — »Paroni» Paakkunaisen avittamana, ykkösluokkaa. Palataan siihen, kun sarjassamme kohdalle tulee.

Vihkon mukaan itkuvirteen yltyi Henkka Theel — nevöhööd, versiotansa. Kaihosäveltäjä löytynee itäisestä naapurista. Mutta kukahan sanaseppä istui lyötynä donatiokolikon takana?

Sävel: B. L. Andreschewsky
Sanat: Lahja Taalari
© Fazer julkaissut vihkosessa »Toiveiskelmiä 2». Henry Theel laulanut Rytmi-levylle VR 6071.

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaivele wikejä, saati SinäPutkia. Muistini tylsejä luistimeja, itteksen plankkailen.

Rouh!

Krhm. Semivege osti äskö pahuttas pakeeti simmost ko… hernerouhe. Mitäs mahrais syntty?

Nii, tartti tämäki sit olevanas erikses sanno — rouhe kert o tavallas pualivalmiste, ja simmossi koitan vältel. Siis koittanu. Ikkä myäte ruppe laiskottama. Liämikuutio, siihenki sortunu. Ja tänäpä joku jo lykkäs reppusse tetramital tomattimursket. Mihe kaikki päättyykä… :/

Papuis ja herneis on see piän vika, et ne ova pahuksen kovei. Täyty liotel vrk taik keitel kolme timma. Rouhe kypsy ilmanki. Pual tuntti ko huuperis tekeyty, ni vot.

Piffeist tule varmast alotettu. Ensiks plarama netist nätti ohjeneuvoreseptimääräys, ja eiko menox!

Lähi-Koost oli btw soijajuustot ottanu hatkat. Simmottis. Cittariin käy tiä, ja kohtpia ei enä olekka mittä assia toho viäre. Ei sempuale, et he tahroiska. Kuraa kenkis parketilles tuama. Daa. Win-win.

2.000.000 citizens say NO to TTIP and CETA

Me hoidetaan tää…

2 Million Sign European Citizens’ Initiative Against Eu-Us Trade Deal

‘Stop TTIP’ calls on European Parliament to reject ISDS in upcoming resolution

The European Citizens’ Initiative “Stop TTIP” has reached a new record number of signatures a few days ahead of a critical vote on TTIP in the European Parliament. With 2 million signatories, this is the largest European Citizens’ Initiative (ECI) since the introduction of the instrument in 2012. In order for an ECI to be successful… »»»

Allekirjoita aloite

Suomenkielinen allekirjoitussivu:

Eurooppalainen kansalaisaloite TIPP:tä ja CETA:a vastaan

Lisää JukeBlogissa: Stop TTIP

Toivelauluja 4 • 1950 • 1/3

Rakovalkealla

Lapista on kyhätty lauluja paljonkin. Hyviä vissiin vähemmän, sillä laakista tulee mieleeni vain kolme: »Lapin jenkka», »Lapin tango», ja tämä käsittelyssä oleva. Kaksi on hra Helismaan kynästä — aihe siis hallussa.

[Toivelauluja kansi: 4/1950] Avausnäkymä. Kuin Jack Londonia. Kultaa ja kuntoa, Smoke Bellewin reessä:

On yö, ja tähdet taivahalla loistaa välkkyen,
kuu kirkas hohdettaan luo tunturille.
On ympärilläin erämaa ja outo hurma sen —
on avautunut sydämeni sille.

Tunnettuja ovat tarinat Lapin hulluudesta. Laulu vahvistaa uskomuksia:

Ken suoniinsa on saanut Lapin-kuumeen polttavan,
sen mieli tänne lakkaamatta palaa.

Polttaa ja palaa. *Tykkäys* :b

Lapin erämaa, tunturit ja hanget. Haltiat, noidat ja revontulet. Ne kaikki välittyvät laulusta niin vahvasti, että itselläni herää aina hillitön halu pakata rinkka ja karistaa lähiön purkat lenkkareista. Havuvuoteella rakotulen rätistessä, kuppi kuumaa kuksassa, maahisten huokaillessa, kaukana kavala maailma… Mutta järki aina voittaa.

Hyvä on huomata säveltäjä: Helismaa itse. Unohtuu helpolla että tekstitaiturilla oli nuottikynäkin sangen hyvin hallussa. »Balladi villistä lännestä», »Reissumies ja kissa», »Päivänsäde ja menninkäinen». Turisti ei tuohon yllä. Ja aika tukevasti ollaan sarjassa »näitä ei enää tehdä». Pikana kohoaa muististani yksi ainoa, Turkka Malin sielua tavoittava »Täällä Pohjantähden alla». Sekin kantaa jo 21 vuoden renkaita.

Ehkä niitä tehty on. Kenties on jossain tulossakin, en vain pidätä hengitystäni. Vai kuka nykylauluntekijöistä pääsisi jatkoon — Cheek? Jukka Poika? tuurekilpeläinen? No niin.

Sävel ja sanat: Reino Helismaa
© Fazer julkaissut vihkosessa »Tunturilla tuulee». Tapio Rautavaara laulanut Rytmi-levylle R 6090.

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaivele wikejä, saati SinäPutkia. Muistini tylsejä luistimeja, itteksen plankkailen.

Toivelauluja 5 • 1950 • 1/3

Kuubalainen serenadi

No niin. Kaikkihan tämän klassikon tuntevat, jo parista tahdista:

Ja me tulimme kapakasta/
kai hiukkasen horjuen.

[vihkosen kansi] Siis aikuiset tuntevat. Ja hoilattu todella onkin — notskilla, raflassa, kadulla. Horjuenkin, kun se yö aika useinkin oli ihan helkutin ihmeellinen. Sukkanauhasaalis tosin on luokkaa vaatimaton. Kenties lähtömaljoja oli juotu… monta. :b

Tropiikin tummuus tihkuu tietenkin testosteronia:

Ah — muistan — ympärillä
oli ihana Kuuban yö,
ja nuorena, hehkuvana
joka ainoa sydän lyö.

Hehkua saattoipi tuntua varsin aamulla, kun valui piikkilankaa… *krhm*

Pari seikkaa askarruttavi. Kuka on salanimen takana kuikuileva säveltäjä? Ja miksi laulun toverit ovat ulkomaaneläviä, nämä Tom ja Watkinson. Keitä he yleensäkin ovat?

Huomaan ihmetteleväni tätä vasta nyt. Olen tainnut aina olettaa laulun olevan ulkomaista alkuperää, mikä tavallaan selittäisi nimet: suomentajan laiskuutta. Ison-Britannian imperiumin kolonistialiset konsulentit hieman tuulettumassa punaisen lyhdyn kuumottavassa kumossa. Liki kumossa. Eiku, nehän siis haikeasti horjuvatten… satamaan. Okeey. Sailor’s from Portsmouth.

Mutta sävelet on kyllä kaihoillut joku finni. Mistä hra Koskela on keksinyt watkinssonit? :O

Vihkonen esittää artistiksi Kauko Käyhkön. Totta on, joskin minun mielessäni kyyneleitä nielee Tapsa. 100 vuotta syntymästä, btw, maaliskuussa!

Sävel: Salamanteri
Sanat: Uuno Koskela
© Fazer julkaissut kokoelmassa »Serenadeja Sinulle». Kauko Käyhkö laulanut Rytmi-levylle R 6100.

Post skriptumi
Oho. Pomppasin yhden vihon (#4) yli. Olkoon.

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaivele wikejä, saati SinäPutkia. Muistini tylsejä luistimeja, itteksen plankkailen.