Itella goes Posti. Goes ei posti.

Helvattu. Mää ruppe epäilemä. Moraalikato.

Viime aikoin on ruvennu postei hukkuma. Ussemmi. Tilasin esmes kuukaus takaperi Amatsoonist neljä DeeVeeDeet, kolme eri tilaust, kahten peräkkäisen päivän. Kaik hävöksis!

Ei ol tavallist, ei olleska. Amatsooni sanos lähettänees ne iha normaalisest, ja miksi emme uskoisi. Kui varte he ny pippalois parin kiakon kans? Korvauski lähti mun tilil eten kerenny kissa sanoma.

Mut mihe ne katos?

Prittilän ja Finkkilän välis on tiätyst vettä ja vetkuttaji. Mut Suomen Posti, siis wanhas mailmas, oli ko Suomen Pankki. Luatettava. Postinkanto oli ammatti muitte joukos, eikä mikkä pätkähetkiduuni. Kui mahta ol Itelliaanon kans. Pelkästäs tänä kesän mää ole nähny oven takan ainaski neljä eri tyyppi!

Tämä o vaa yks esimerkki. Kaupallisuus ja voitonhimo. Kaiken se tappa.

Kirjataan

…ett kovast oli häne saaliis vaatimato taas, täten:

Jimmy Burns: Maradona — maailman paras jalkapalloilija? (Minerva, 2014)
Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika — kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009)

# Mara Dona
Noo, pahuttas otin. Takakanneski seiso et »Jalkapallosankarin paljastava henkilökuva», ja miksi emme uskoisi. Ainaski piänt vastapaino, siihe häne ittes tekemä, minkä plarasin joku vuas takaperi. Bio-Luvili, esipesu, valkopesu.

# Tanneri
HMMMm. Tavallas kiinnosta, toisen kaut ei. Vai kui? Kupletistha tule ekaks miäle savine rahina ja monemoiset naukujat, mut siält saakka se löytyy se Perinne. Se The. Helismaat ja Junnut ja heikkisalot ja muut, kyll he Tanneril velkka o.

Sitäpaitti, munt kiinnosta milt Tanneri näyttä! Sata vuat wanhois valokuveis kaik tuppa olema niinko myrky syänei, kotsa vinos ja pystyyn peljätetty. Olsiskos kupletteri elävämpi? Vai parkku naamaris takan? Koht nährä.

These are the fluids of my body

Toi tekstifraasi pyärii mun kaalis eikä poijes me. Kualettavan kaunis sävelkulku. Syy, tämmäne eläväkuva:

The Baby of Mâcon

Kattelin sen eilä ehtool. Järisyttävä. Raarolline. Kaunis.

Tekis miäli vahrat uurestas heti. Peter Greenaway, NERO.

Ysärimusiikissa parasta on aivoton kepeys

Eräät Suomen nykyisen hallituksen jäsenet olivat seuraavan ikäisiä vuonna 1995:

* Carl Haglund, 16 vuotta
* Laura Räty, 18
* Ville Niinistö, 19
* Krista Kiuru, 21
Ysärimusiikissa parasta on aivoton kepeys

YleX:n radio-ohjelmasta tuttu DJ tanssittaa yleisöä viikonloppuna We Love the 90’s -festivaalilla Helsingissä. »»»

[Lähde: YLE.fi | Uutiset | Kulttuuri | 30.8.2014]

Juristeja. Toimittaja. EUts!

Tuli liävä paussi lainastoautolt. Pari viikko. Eikä se nyttekkä maata viistäny, reppu.

Antero Kekkonen: Ja Vanhakin vallattiin (Kellastupa, 2014)
Geir Lippestad & Jon Gangdal: Olin Anders Breivikin asianajaja — voiko pahaa puolustaa? (Minerva, 2014)
Heikki Saari: Jacke — Jacob Södermanin elämä (Siltala, 2014)

# Kekkonen, Kekkonen
Muistelmat, osa II. Eka ei ollu mikkä erikoine. Luettava tiätyst, ammattimiäs. Taisi ol liika pal sodanjälkene ja Kotka-näköne.

Saas katto mitä kakkone. Mul ja mun ikäsil hiippa kyl verkkokalvol tiätty kuva. Kaks pultsaa. Hyvä ja paha pollari. Kekkonen ja Leif Salmén. Ai jumangavitas! Pelkkä ajatuski näist nykykakaroist… »Loora, milloin teitte ensimmäisen veronkiertotoimenne?» Nehä olis kantokunnos alt viire minsan, ja seuraavii krillattavi sais ettiskel kissat ja koirat fölisäs. :b

Ja Vanhallekki hilpasta? Pikkase orotuksi.

# Lippestad
Tämä on musti tottkai. Täyty vissi palat historias aika kauvas, et löyty yht hullu sekopää, pohjoismaist. Juristi vääntä joka pilkun paikalles, turha orotel sensatzioonei. En kyl kaipaakka. *hrrrrr*

# Jacke
Katoin ekaks et »Jackie» ja ihmettelin mitä hänen kans tekko…

Liävii outouksii jo kättelys. »Jacob Södermanin elämä»? »Galileo Galilein elämä». Oliskos piänempiki riittäny. Vissi viäl kuallukka. Takakannes seiso pualestas »Ensimmäinen EU:n huipputehtävään kohonnut suomalainen». Onk toi olevanas meritti, 2014? Huano oikolukuki, »karannut» piräis ol.

Näil ettippäi.

Viran heitto

Kuin helvatun tyhmä voi ihmine oikke ol?

Mää ole koko vuare ihmetelly noit Elviiranki touhui. Ei niim piänt paikka mailmast löyry, etei yks pilkku viäl mahruis. Finkki lojuu Titanikin alimmaises ruumas, mut nämä töpselit imee torttu. Ei koske komentosiltta! Tämmäst löyty tosaki jutus:

»[Ruoan] Lämpötila pitäisi vielä mitata ja kirjata joka päivä ylös

Misä mailmas nämä virkahoot elä?

Ja entäs sit vaik leipä. Sitäki o nätti 10 vuat jo paiskottu suara maroil. Konnantyä täyrennetti 2005 paikkeil, sillo kaivetti roskikset maan sisäl. Dyykkamine loppus ko seinä. Kauppias pese käsiäs, nahka kesi. Mikkä ei aut.

Tulis ny stana joku. Määräis ylärajan. Tiheyre ja mittayksikö. Pässiyrel.

Ylijäämäruuan jako kaatuu tiukkoihin ohjeistuksiin Kontiolahdella

– – Kevään ajan laitoksista ylijäänyttä ruokaa on jaettu päivittäin kymmeniä annoksia. Nyt kunnan ruokahuolto on kuitenkin todennut, että elintarviketurvallisuusvirasto Eviran säännöt ruuan jakelulle ovat liian työläät toteuttaa. Ruuan jakajat eivät päätöstä ymmärrä. »»»

[Lähde: Yle.fi | Uutiset | Pohjois-Karjala | 19.8.2014]

Violently happy

[CD-kansi] 1990-luvul kyhätti pelkästäs niim pal silkkaa sondaa, eten enä muistanukka:

Björk!

Pistin tosa puuhates soima. Debut, vuarelt 1993.

Melkost karkkii, sano. »Venus as a Boy», »The Anchor Song», »Human Behavior» ja tiätyst kualettava svenkipala »Violently Happy» — ainut minkä olisin muistanu. Björkhä valus mult pualiks pesuveren mukan sillo aikanas, see verra olin pahastunu. Ja mil me vastatti? Ei hättääkä: Kaijan Kaa, Naylon Biit, Taikapeli… LOL

Innostusin tiätyst. DeeVeeDee-tavaraa tilaukse… :/

All You Need Is Love

Mää ole musa-deeveedeen keräilys vähä niinko muutenki, sulo-vileeni. Välil täyty silti irrotel. Verkkokaupast yx teevee-sarja eilä:

[kansikuva]

# Tony Palmer: All You Need Is Love — The Story of Popular Music

17 osaa, jokane tunni verra. Vot!

Muistan hämäräst. Tota veivatti telkus joskus 1970-80-luvu vaihtees. Suamesha viäl sillo hoilatti et »tuol’ on Iltatähti, siellä laulan», ja Mikol oli erifäriset klasit. Ihan siis pikkane ero. Palmeril ei ollu.

Innostusi viäl napsuttama opuksen kylkke, kovakantisenki. Aapailin, jos vaikk hianoi kuvei olsis. Mun säkäl kylläki toistappäi: harmaat teksti, kansipapru valmis, selkä ko Kataisen ruato.

180 + 30 = 210 markka. Olis irronnu 5–10 tavallist rockkideeveedeet. Se vaa, et tommone paketti o vähä niinko musti. Sinäns muute hauskast, isos mailmas itte kirjan hinta oli järjestäs 0,80 mk. Sekenttiikä viitti funderat, paljoks stubbidolandis.

Muutos 2014

Nii — mää ole koht jo viiko verra muuttanu. Sisäsest siis, traijannu rojui paikast toisse, vähä niinko hölmöläisset. Niithä riittääki, ja tavaroitki. Ihan kaikki ei tiätystkä liiku, niinko vaik roittihuane ja köökin kamat. Mää ihmettele. Kuim pal mahtaka ol yhre sinkun torpas opjektei? 5 000? Tarskos palkat joku laskema, sais kototalousvähennyst. :b

Eilä vinyleit raahates paukkus sit selkä. Helvattu, rojekti seisattus. Makkan punkas vaa, naputtelen raatokärpäsenbaskoi. Onneks en ol julistanu dedist. Joulukuu, some year?

Paljo olis assia. Niim pal, valu harteetki lyssy. En olis voinu ikän millonka mitenkä usko, et silakka-Holkeri-vainaaki näyttäis The Valtiomiähelt.

Se jokin sinulla on

Saat hymylläsi aikaan kaiken sen
voit himmentää sä loisteen tähtien.
Sun sädehtivät silmäs tuhon tuo
se jokin sinulla on.

– Se jokin sinulla on [Ronny & the Loafers, 1964]

Ken Loach

Vaikk mää olenki säätäny leffaostot musakiakon pualel, ni sillo tällö sentäs muutaki. Alkuviikost esmes ojennetti ovelt yks poksi. Ken Loach at the BBC. No jo!

[boksin kansi] On mul häne tekosias ennestäski. En vaa ol kerenny kattelema. Eka pätkä tuli hommattu liki kättelys (2012), tämä aikast kuulusa Kes — poika ja haukka. Kaks on nyte näköplakkaris, kipiä juppi-irvailu Fatherland (1986) ja juur äskö vahrattu (loistava) lakkokuvaus The Big Flame, vuarelt 1969. Enempi en ny viitti pilotel, eres noistka.

Tyylis pualest hän mene johonki Ijäkse ja Kaurismäen välisse. Voi kans ol, et muudan hra Niskanen on Loachii vahinkos vilkassu. Ja see on pakko sanno, et äijä ossa kyl etti ihan uskomattomi pärsti, niinko ny näyttelijöit muutenki. Tosa Liäkiski tuntus välil, et akkunas valuuki doku.

Nii — mitäs sitä meilpäi kyhättiinkä, tosa 1969–1979. Turhapuroi? Ja mitäs mää itte kävin tapittamas? Emmanuelle 1–6? :b

• Moviemail.com: Ken Loach at the BBC

Moraali… jotain syötävää

Tänäpä on kyl nauru taas maittanu. Äijä kärättä lahjuksist, mut kuivi jalvoin, ko pulittaaki vähä lissä! :b

F1-pomo selvisi lahjussyytteestä maksamalla

Saksalainen tuomari päätti, ettei lahjusoikeudenkäyntiä Formula ykkösten kaupallisten oikeuden haltijaa Bernie Ecclestonea vastaan jatketa. Syyttäjä tuki tuomarin päätöstä oikeudenkäynnin lopettamisesta. Päätöksessä ei oteta kantaa syyllisyyteen.

Tuomari keskeytti istunnon, koska Ecclestone lupasi maksaa korvauksia sata miljoonaa dollaria eli noin 75 miljoonaa euroa. »»»

[Lähde: Ilta-Sanomat | Urheilu | Formula 1]

Itse teosta jää hän

…lehteilemä, kert lainastoautoki pysäkil saakka vaappus. Supportting, sano!

Noh, ei saaliist ny mont sanaa irtto. Kiirus ko entise akan aitas. Ja itte assias, kaks noist hajin jo männä viikol.

Heidi Hautala: Venäjä-teesit — vakaus vai vapaus? (Tammi, 2008)
Eric Hobsbawm: Rosvot (Vastapaino, 2005)
Tuomo Pietiläinen & Tutkiva työryhmä: Wahlroo$ — epävirallinen elämäkerta (Into, 2014)

# Venäjä-Hautala
Ihmisen miäli on sukkela. Hautala (taik joku) naputtele oikke napakka teksti. Moraalii tarjota, keinoi ja perusteluiki. Olsis vaa häne ittes tarttenu jättä ne pimjät rempat ja muut häslät persujen puuhiks. Pikkase hiukka vähä vaikia otta vakavast, enä. [luvettu siis jo yli pualet.]

# Rosmot
Kaappasin hätinäs. Eka painos näköjäs jo 1969. Vissi täsä tarkastella myyttei ja erlaatussi ketkui… — mut, enämpi niinko romanttises valos. Robin Hood, Jesse James ja simmottis. Oikiat rosvot, nämä Ecclestonet ja Putlerit ja Kourit, nehä on eri sarjas.

# Wahlroo$
…eli täsä sarjas. Know you enemy.

Hike pukka ja tekemist riittä. Koiteta ny, jossa välis, käännel jokune sivuki.

Tois pualt jokke — Littoisten Lähteenmäki

Kävin kesällä 2011 vilkaisemassa entistä kotitaloani. Niinpä.

Tämä oli ensimmäinen varsinainen kotini. Tämän talon ympäristössä ja naapurustoissa, suunnilleen kahden km:n säteellä kuluivat vuodet 1966–1976. Samoin kuin *köhh* kukkein nuoruus, ainakin sen alkuosa. Mutta mitäpä olisi siitä, tai niistä, ollut jäljellä. Talokin liki tunnistamaton.

[Littoisten Lähteenmäki: 1960-luvun kotitaloni, vm 2011] Murheisna mulkoilin. Monille seikoille on selityksensä, mutta silti. Hämmentävintä ehkä, talosta on poistettu kaikki tuttu.

Kuvasta vasemman puoliskon varastava terassi-osio on rakennettu joskus myöhemmin. Siltä se myös näyttää. Samaan aikaan kait on kyyditetty kuvan keskellä oleva ikkunaseinä. Se ei ole alkuperäinen. Alun perin sen takana oli meidän olohuoneemme.

Luje samal loputki »

Uittamo — kauppapolun tuho #2

[Kauppapolkumme idyllinen alku]
Kesäinen kauppaan lähtö näytti tältä. 20 vuotta. Koko 200 metrin matkan.
Sitten — saapui grynderi.

[Kaivonkone keskellä tuhoa]
Katjuša? Tsunami? Maanjäristys?
Turkulainen päättäjä.
[Kaupasta kotiin — ei paljon naurata]
Paluuretki kaupasta. Nyt.
Taustalla häämöttää meidän tönö,
polun päästä vasemmalle.

Muuttoapua halutaan

[Pyörätie Uittamolla]
[Liikennemerkki]
[Kyltti tolpan päässä]

+29 C°

Tikettejä kirjallisiin elokuviin

Mää aikoinas keräsi leffoi lairast toisse. Vuarevaihtees heivasin ne hyllyst liki kaik. Jätin vaa yhre topikin, musikin. Yht kauva olen muakannu opuksi: enä kelppa nee kirjat, mitkä liitty eläväkuveihi. Tai rokkiteokset. Kummast ne rupeski pinkat ohenttuma. :b

Tost seuras, liki ittekses, tiätty metoodi. Eli mää kuulun siihe porukka, ketä luke kirjan ensiks. DVD orotta hyllys. Jokku teke toisippäi. Kuink vaa.

Luje samal loputki »