Jahas, jokos sais naputtelut taas hiljakses käyntti. Alotetta varovaste, tämä 2009. Rutini o vähä karoksis.

V issi olsis tapan pälätel jottai mennest vuarestki. Ei huvit. Sanota ny sen verra, et kaik men hianoste. Lunt ei tullu tupasse olleska. Sen sijast tupsaht firanomasilt yks nii hiano päätös, et viälki olen ihmeisäs. Paista se päivä… ja siltappa. Hän takkar o pokkar.

Tost päätöksest onki rutkaste kaikemoissi seurauksi. Voi vaik sanno et »sain tilaisuure, enkä meina jättä sitä hyäryntämäti». Uurevuareaatton tulki tehty ussemppiki killeritasossi lupauksi. Vois vaik sanno et paatti maalata, purjet reivata ja masina rempata. (Et sit millä kekannu tyhmemppä vertaust, vai? [lat.huom.]) Itte assias nee ova jokaikine simmost kokoluakka, etei täsä ny kannat kauhiast etukätte kaikist huurel. Ulvasta tosa kevämmäl ko nährä kui o äijän käyny. :smile:

Oteta ny kummiski yks, see kaikkist helpompi. Meinaan purotta semivegest ton alum poijes. Vege(taristi). Loppuviikol ei kaapist enä löyry yhtkä kipenä makkari taik lihoi. Sen erestki sit raijata kämpil ryynei, papui ja linssei, vihanneksi, juureksi ja herelmi. Kauppatoril tartte ruvet urakal ramppama. Ja tiätyst kaupoitte luantaistautiosastoil (mutei Uittamon Koos: siit mää ole saanu kystä kyl!). Kaffet ei enä tiputel, paitti satunnaissest, ja viarail.

Kepit heiluva lähimaastos vähinttäs joka toine päivä, tunti–pualtoist kerrallas.

Et niinko, kohta yks: sapuska ja liikuntta kuntto! Kyl mar siin jo onki, vuare alkajaisiks.