Sälli tuli ja oli ja häippäs. Nifs.

Oikke nätit neljä päivä. Kälätetti, sukuloitti, kälätetti, syäti, kälätetti ja maatti. Niinko lomil kuuluuki. Ei juurka mittä prokrammi. Ko herätti ip, ni katotti viittik tehrä mittä. Noup. *virn*

Juaruta ny see verra, et kuulemma kott… flikanki hän ol kerenny löytämä. Älskling, niinko ruåttalaisse sanova. Iskä ol tiätyst häpi. Vaara vaani sinkui (niinko en tiätäis!) eikä oikkiat enkelit ain kerki mukka. Nais, sano. Mut tota. Kunnei he ny vaa plarais raamattuvas huanoste; lisääntykää ja täyttäkää maa. Se sunkka yksinäs heit tarkot.

Sälli o vissi löytämäs platsis. Oikke kiva. Tähä ikkä meinate o hyvi saanu huamat, et piän ihmine vetä äkkiki hommat solmusse. Siks varte ole miälissän. Tämä kaikkist tärkkiä o kunnos.

Mut eiks täsä jo ollu? Täält tähä, ihmissuhreosastolt.

Nonni. Sälli o huame aamul satamas. Välttämättömyyrest hyve: seuravat 10 tuntti vileda viuhu, huuveri hoila ja poweriks huuratetta lätyi nupit ilmasuunnas. Ja Iskä pelastu.

Ei sais arvostel mutei mahra mittä. Tämmösen kesän joutu kattelema kaikelaissi ihanuuksi. En tarkot ny hepene-helenoit kekkä keikutta aarteitas ja mist tule kolari, ja kene strinkeis hiukka pinkimpiki rose valutta hunaja. Vähä toiselaissi.

Filomatkal tuli vasta flikka, 20-vee. Pyärän kans hänki, sotki vimmatust. Kuvei ol hakattu nilkast kaulasse, punane leda pystys, kajali korvisse ast ja — pläkkit SUKKAHOUSUT misä kikenan kokone reikä reires.

Kaik okei muute, mut kummone ihmine pitä sukkahousui tähä aikka? (taik eres muutenka!). Uittamol hyvä jos tarkenttu kalsonkeis. Eikä hän varmast ollu eres naimiaissi menos: puale tunni pääst menin toisse suuntta, hän tuli uurestas vasta… Esittelykiarros vissi. *hegotta*

***

Vege-osastol pikkase levityst. Ostin kilo verra nauriksi enkä muist millo viimeks. Pyttist kärtsätä ehtool. Täyty vissi vaklat netist et tulisik hyvä ilma mittä, vai lykkäisik tykö kolmannekse potui ja lanttu. Tofu ja sipula tiätyst ja muut tarppelist.

Mist tuliki miäle. Lähi-Koon pualiuusi kauppias. Häne aikanas o esmes tullu noit naurikset ja vaik pataatti, mist olenki oikke häpi. Mut helvatti soikko: kylmäsavutofu ei meina millä pyssy hyllysäs — taaski oli kolo. Samate o erukas Euro Shopper PALAtonnari haihtunu hevonkuusse. Kaike huipuks hyllys makka erelleski väärä klappu (»Tonnikalapaloja vedessä»), vaik simmossi ei ol ikän siin ollu ja mää ole kolme kertta kassal sanonu ja kaks kertta s-postis. Halova! :p

***

Ja et kaik olsis rempallas, ni lankato meni yhtäkki poikki aamupäiväst. Tukiasemas palo kyl lyhryt ja kaapelit ol kines ja… Pistin virrakki poikki ussemma kertta, Mäcistki. Eikä mittä. Onneks oli kaapis wanha lankamoteemi, ja toimiiki niinkos näky. Mut vähäks aikka tuli kyl kalsa.

Mää mikkä addikti ol.

Taas vasikankarkku autol ja takasi.

• Kyllikki Forssell – Raila Kinnunen: Suurella näyttämöllä (WSOY, 2002)
• Mauno Saari: Haavikko-niminen mies (Otava, 2009)
• Pentti Saarikoski: Prahan päiväkirjat (Otava, 1998)
• Kari Uusitalo: Risto Orko — Suomi-Filmin 100-vuotias suurmies (WSOY, 1999)

Mammutei liki kaik. En kyll noist juurka innoisan ol, mitä ny ehken Saarikoskest. Ja voiha haavikkoki ol intresantti, senhä o naputellu joku muu.

Saarikoski juu. Mää ole pahast myähäs herännäine. Nuarempan ei kiinnostanu yhtikä (en lukenu ainutka) eikä pahemmi aikuisenka. Mut sattusi tosa kaappama Huutiksest puali-ilmatteks Tarkan Saarikoski II:n, ja inttoki heräs. Heti palarama tiätyst ja perä erel puuhu. 1/4 enne loppu honasi, et pakko lopetta kert en alottanukka. En tahro tiätä loppuas. Täyty orotel et löytä osan I ensiks.

Orkon ole lukenu jo aikoinas, Forssellist en tiär juu mittäkä. Mutei ny baskemppika, kyl noil taas viikko pari hukkanttu. Ja Saarikosket tartte kyl kerät hyllysse, ei se häne tuatantos kovi isoka vissi ollu. Sivumäärälttäs.

»Ken ei tunne historiaa(nsa) joutuu elämään sen uudelleen». Vai kuis se ny menikä.

Rupesin heti ahmima eilä hajettu kirjaloora (83  kpl). Kymmenkunt piti erotel kättelys oma pinosses ja siit sit.

Eka ehtoo hupeni vaivattomast murhapuuhis. Thomas G. Buchanan: Kuka murhasi Kennedyn? (Tammi, 1964). Aikast intresantti, sano. Vaik äijä o naputtanu opukse liki tuarelttas, ni liki kaik tärkkiät assiat hän o kässänny. Oswald ei ollu yksinäs eikä eres ampunu — eikä Kennedy olsis päässy henkestäs ilma jonku kokost salaliitto. Tää o reppava lisä mun Kennedy-osastosse.

Sit vähä kepjämppä. Ilkka Tuomi: Ei ainoastaan hakkerin käsikirja (WSOY, 1987).

Vuarestki näke et aikast ammoisist ajoist puhuta. Vähä niinko War Games -rainan henkes (1983). Välil pakka nauruks. Sen hetkiset vempaimet oli tiätyst huipputeknolokia ja helkuti kailleitki, iha josta VIC-20-makhinest lähtie. Mutei se hakkereit häirinny yhtikä, ehken päivvasto. Käyttikset ja muut oli suht simppeleit niinko muuki.

Netti oli alkutekijöisäs, ei viäl sanaka (ole sivul 82/220). Saas katto. Monet termikki o hauskassi, niinko vaik et postituslista o konferenssi. Purkeist (BBS) puhuta tiätty ja kaikelaist vekkula tule joka sivul vasta. Nätti opus siis tämäki.

Mut nyte o tofu-kasvis-pydäri valminas ja juustoleivät viäresäs. Gou.

Tiatokanttoi kasketes levis kaik aikautulut, moont viikko katos kalenderist. Niit tarttis ny rempat ja veivat paikalles. Oikke helkuti kiva.

Sälliki o tulos viikoloppun viarailulles. Tarttis hommat laivapiletit ja siivot, parturisse keret. Sen tuhanne assia… ja määkö vaa tykkäisi maat ja syärä ja lukke mukavi opuksi.

Kirjoi? Itte assias tosa Siwa-Itelliaanos jo orottaiski nätti loora, 21 kilo ja 83 kappalet. Mahraiskos viitti sotke see verra, hakke poijes ja ihmetel?

EDIT tuntti myähemmi:

Ooj-ja. Sain sit aikaseks. Ei see ny oikkiast mikkä jumalato homma ol — loora takatelineel, paril mustekalal ympäri kines ja menoks. Kiäli keskel suut tiätyst ja onneks alamäkke yli pualet matkast. Mut kyl siin levitki voi jolsei varaas pirä, eikä pahemmi huvit kuvitel kummossi ympyröit mennä, jos 21 kilo ruppe viämä filo ja miäst. Voi käyrä etei yks kypärä pal aut…

Noo, soran aikan äijät nosti pykälässe 35 kilo repu ja haupitsit tykö. Toisen kaut he eivä ollekka mittä Uittamon ruipeloit.

Mut loota loju pöyräl ja kaivetas jokussi löytöi:

• Mark Arnold-Forster: The World at War (Signet, 1974)
• Thomas G. Buchanan: Kuka murhasi Kennedyn? (Tammi, 1964)
• Ernest Hemingway: Kirjava satama (Tammi, 1983)
• Howell- Ford: The True History of the Elephant Man (Penguin, 1980)
• Jarkko Laine: Niin kulki Kolumbus (Otava, 1969)
• Thomas Mann: Buddenbrookit (WSOY, 1980)
• Theodor Plievier: Stalingrad (WSOY, 1954)
• Richard Rayner: Los Angeles Without a Map (Paladin, 1989)
• Cornelius Ryan: The Longest Day (Wordsworth, 1959/1999)
• John Steinbeck: The Grapes of Wrath (Penguin, 1968)
• Robert Thom: Bloody Mama (New English Library, 1970)
• Anton Tsehov: Ensirakastaja (Tammi, 1946)
• Ilkka Tuomi: Ei ainoastaan hakkerin käsikirja (WSOY, 1987)

Flemingin Bondei tais tul kaapattu peräte viis (5) ja jopa hyllyn eka Agatha Christie (The Secret of Chimneys). Sarjoihi tuli reppavast täyrennyst liki jokasse ja tiätyst valtsu läjä klassikoit suameks ja enkuks, Conrad, Dickens, Faulkner, Huxley, London, Verne…

Buddenbrookit oli iha mast. Toiha o se eka suamennos (1925), mitä määki pääsin alkuvuarest vähä käpälöimä. Turkkukiälissi reploi. Et verokiks niinko. *virn*

Jokune viikko taas pärjätä. Ja hyllyitte kans täyty kyl saara pikku hilja jo aikaseks, muute…

Ä sai sit vihroviime muutettu, kolme viikko takaperi. Mää pualestas kerkesi lopultaski hänt kattoma. Jeee.

Filomatka ol pikkase lyhkäsemppi ko kartast arvasi. Yhreksä kilsa yhte suuntta, rapiat pual tuntti. Kartast tartti katel juu, en ol enne käyn Kuninkojan peräl saakka *virn*. Mut kyl berssi tostki kippeks tule, see verra o lötköteltty vimpat viikot.

Kämppä, siis talo, oli oikke mukava. Kaik o tiätyst suhtelist. TS-Extras näkys tänäpä oleva juttu Paavo Nurmest, häne alkkelisist koto-oloistas Jarrumiähenkarul. Sasse. Vesihanoist puhetka, pukkisänky, ei hellaka ja kulmakunna kaik huussit talon päärys (halvemp vuakra). Ilmankos noi finnitte ölumppiavoittajat o käyny harvinaiseks…

Ääl kaik ny tiätyst hyvi. Pikkane omakotitalo ja tontti, perunamaaki viimestäs ens kesän. Wanha saunaki, monemoissi sukkeli onkaloit sokkelis, vintti ja varastoi. Erityise makkia oli terassi (yht iso ko Nurmen koko asuntto, 20 m²). Kyl kelppa tarjoil kaffet viarail ja istuskel kesäehtosi. Kalustukset viäl uupus, niinko paljo muutlaiki, mut nyhtä hänel sit lopultaki o aikka tehrä iha mitä tykkä. Ja omal tahrillas.

Oli kiva nährä onnelline Ä.

Mut paluumatkal ei tiätyst voinu vastusta kiusaust.

Kryndereitte juhla. Toi ruskia ranka tosa oli viäl alkukevääst vilkasliikentteine silta, 1975 pykätty. Ei millä pahal. Sata vuat takaperi rakennetut talot o Suameski erelles hianos kunnos ja Ekyptin pyramidit o makkanu paikallas nätti 4 000 vuat. Mutko turkkulaine insenjurtti kyhä vaivase sillan, ni 30 vuare pääst saa purkka poijes.

Kheopsil mahta ol hauska.

Hohhooija. Hyvi o saatu taas tämäki daakeni hukatuks. Vaivase plokiteeman ettimisse…

Mihe saa maksa?

Toistan tiätyst ittitän, mut pakko taas pikkase vaahrot. Teemoi o meinate netti piukas, iha valminas, ja iso läjä ilmassiiki. Kokonas toine juttu o sit, et mitä niil o käyttö. Suunniles 90 rossa saa paiskat heti mäjel. Okey, 50. Ero tule siit, et kaik ny vaa ei passa Juken akkunasse, eres hyvätkä.

Nii taik näi, samat vihreet tule joka kerta vasta. Jos löytyy liki sopiva ni ain o sama eres. Leipiksen fontti tartte palautta normaalikokoseks (= 100 %) eli poistel kaik piänennökset. Otsikoi tartte ylensä isontta ja fontit ja färit muuteski vekslat; ropelipäitte jäljilt näky ussest kovi intresantei yhristelmi, niinko 80 rossan harmaa txt bläkkipohjal.

Kivenkräjät ry?

Ja toi o vast ensiapu. See jälkke saa mulkat tuntikaupal hötömölö, et honais miltappa se teema o tehty. Ja sit puukottama ja räplämä. Yks päivä ei ol mittä.

Ja annas ol. Löyty tiätyst toinenki osasto, iha toises pääs. Helvati hianoi Photarivetoi, Illuski käyty, varmast tehty hommi ainaski viikko per teema. Härteli onki sit tosi kauhia. Niist sekameteleist ei meina saar lujetuks juur mittä. Yritetty iha liika, daideilu menny järje erel. Uhhuh.

Tulek klasit sama hintta?

Päivä meni karoksi. Joku 200 erilaist o tullu veivattu ja niist sit yks valkattu. Eikä hyvä olleska. Simppeli rock-teema, onk se nii hankala?

Kepjä dèjá vu ruppe uhkama. Mää jokune vuas takaperi rupesi itte kyhämä. Paha kyl sillo ei ollu Wandas viäl oma palvelint (XAMPP), eikä päässy PHP-filui järkkeväst testama. Eikä se iha helppoka ollu. Hötömölön ny väänttä suht äkkiki, mut PHP-koodin venkuroittemine mukka ei ol mikkä kaakumpala. Jokane pilkku tartte ol JUST.

Kyl mar se eres lopultas o. Mut viätellä ny loppuehtoo samois merkeis. Kohnata pisi netti ja ihmetellä aarteit. *hähhäh*

 Post skriptumi
Ettei ny väärää toristust synny, ni kyl mää häpi ole. Ilmane o senttäs ilmane, ja kyl niistki kalu tule. Jaksa vaa etti ja väänttä.

Taidan sittekki saara plokin viäl pystysse…

Ja ainaski löysin tämmäse kymppäkhuulin teema: ould Mäcci! *virn*. Jaa, putosit tooliltas. Noo, ehken mää tätä kauva käyt. Tartti vaa koklat kert vasta tuli.

Mut piremmit puheit. Fundeerasin uurestas plokiassioit: voik muka ol nii etei wanha konna saa yht tiatokantto pystysse?

Tappelin koko eilise päivä ja onneks en iha turha. Melkkest valmist tuli. Kaik postaukset (liki 1 900 kpl) palas ookoo ja muuteski ploki toimii. Harmi kyl, kommentit o vähä epäkunnos. Ääkköset o päi helvatti ja linkitki näyttä nolla (etei muka ol kommentei). Jourun korjama käsipelil kaik. En uskal enä koske mihenkkä tiatokanno tauluihi taik muihi; puristele vaa paikoi et sain eres näinki hyvi kaik takasi. Pjuuhh!

Et jatku taas niinko enneski. Ja mistäs tiätä vaik mää tykästyisi tähä Mäcci-teemasse…