Ou, auör Gaad. Sul o vissi hüümöriviikot siäl ylhhäl meneilläs?

Britney Spears lähdössä kiertueelle pitkästä aikaa

Britney Spears suunnittelee lähtevänsä ensimmäiselle maailmankiertueelle sitten vuoden 2004. Uuden albuminsa pian julkaiseva laulaja kertoi kiertueaikeista amerikkalaisen radiokanavan haastattelussa. – –

Robert Plant kiistää huhut Led Zeppelinin paluukiertueesta

Led Zeppelin -yhtyeen entinen laulaja Robert Plant kiistää huhut, joiden mukaan brittibändi olisi suunnittelemassa paluukiertuetta. Yhtye teki yhden illan paluukonsertin viime vuoden joulukuussa Lontoossa. Tämän jälkeen mediassa on spekuloitu eri puolille maailmaa ulottuvan paluukiertueen toteutumisesta. – –

Ihmemaan kultasannoil tapahtu assioit. Suames niist ei liikoi huurel, ei tiätyskä, mut mää liittysinki Michael Mooren postituslistal. Jo!

Pakko onki lainat tähä päivän postauksest kolme ekaa kappalat:

Em mää huvikses Moorest vaahto. Öljyjenkki koitta ja tahto pyärittä mailma. Eres tääl meijä raukoil rajoil ei kokonas pääs pakko. Siks varte tiato o tärkkiä, ja varsinkis oikkia tiato. Mr Moorelt sitä tule suara hevose suust, so-to-speak.

• Seuraas mitä kaikke äijä puuhaile: michaelmoore.com
• Liity postituslistal: Mike’s Mailing List

Ohhoija. Ne manko la temos hodiaŭ.

P ahemp runsaurempula. Olsis vähintäs viis aihet mist vois ruvet vuarattama. Mutko puhti men karoksi hötömölön kooraamisis, ni tyyrytäs vaa kaikkist kepjimppi. Tarkotan tiätyst, et mää pääse helpol, naputtelus. Jätetä nystyrät hiaromati tänäpä.

Otetas ekaks toi viikon gallup. See sai alkus hiuka hauskasest. Tosa lauvantain ko tulin kaupast sain härtelin: kiskasin ovestan poijes sen klapun »Ei mainoksia, kiitos». Noup, turha luulkka. Syy ol se, et mokoma läpyskä ol läyhäsest käsin tekstattu, viime vuasituhannel siihe hätäsest teipattu. Ei passa kraafisel suunnittelijal (wannabii), mut en vaa sitä ikän enne saanu siit irttoma. No, annas ol…

Puuhamist tuntust riittävä ilmanki, ja niimpäs uure tekemine unhottus. Rankasu tul helvati äkki. En tiätystkä enä muistanu, et juurki lauvantaisin runnota luukuist niit ilmaslehryköit. Santana. En kerenny kissa sano ko eteine ol piukas kuana. Neljätoist (14) mainost, kaks lehte. Turha sannokka, et kyl uus hiano rintattu kyltti seisos oves alt sekenti. Arrrkh. 14 x 350 pv…

***

Turina jatkuu »

Jes, sunas. Ne gravas?

S öndaakeni valu hiljakses. Kaikemoist hyärykäst tars tiätyst puuhat, muten taira tänäpä viitti. Jos ny vähä naputtelis, nappailis kaffet ja huurattais rariot. Tost sivupanelistki näke: Rario Suami ja viikon ja valtakunnan (ainova tosi) rockpäivä. Annas men, Jake!
Turina jatkuu »

Terfruktoj gustigis. Neofte oni devas tial ankaŭ frandis.

U ittamon heepon hamsterius näky tiätyst ussemmaski paikas. Kiakoi ja kirjoi raijata kämpil alvaris, mut kyl joku vmp-looraki om paha paikka, niinko tänäpäki. Ja lipsatti viäl kohoki kelluma.
Turina jatkuu »

Hieraŭ sonoris single-diskos. Nun vicoa la libros.

T arskos peräte sanno, et Huutis o vähä niinko muuttanu mun elämäni. Mää ole ruvennu kerämä opuksi iha eriltappa ko enne. Nätti 2–3 kappalat tule joka viikko, ja ussemppi sarjoi o tyän al. Em mää tämmöste perässe aikasemmi juurka haikaillu, ko ol iha liika tyäläst juast joka hiivati divaris, ostikses ja kirpparil. Nytei tartte, vaik käyräänki.

Luukku o kolissu tälki viikol. Pannas pikkase turiste.
Turina jatkuu »

Ko mailma om pikkase pois raraltas, ni kaikemmoine lohtu kelppa. Niinko ny vaik läjä sinkui. Eiko soima!

V arttilantut kerävä ny kaik huamion, mut koitetas pirel perspektiivit paikallas. Sekopoltsei löytyy lopultaski vaa surkkia vähä, ja valtsuin osa ihmisist ei sunka ol karottanu kaalis hallintta. Ja erelleski o olemas hianoi ihmissi ja lämpimi lähimmäissi, niinko vaik JiiBeen viksu vakkarikommenttari Polka. Hän siis onnistus pukkama yllärin; men ja postilahjoili mul kuus sinkku. Jessi!

Pannas pyärimä.

# Angèle Durand: Hula Hop (Hop-a Hula) • O Saracino  [1958]

Heh. Hunniperäist… ööö, mitäs tämä ny olsis. Lekenraarine etikettti »His Master’s Voice», mut lyylist en ol enne kuullu mittäkä. Ajankohra mukast, viatont danssimusa, rumpatyylisest. Vähä niinko Onni Gideonin malliin ja kakkospualel voisis helpostki kuvitel ko Laila Kinnunen pyyhkäse Durandil lattia. Caterina Valente teki tämmössi kans. Ja vetik hra O. Virtaki A-puale suameks? Juu, tämmössi sitä lojus listoil ko eräät John ja Paul ja George ja the Quarrymen hinkkasiva eka keikoi…
Turina jatkuu »

Ei kai sit. Ymmärrettäväst, vissi?

N iinkos näky ni JiiBeen tämä viiko kallupis urella ketkä ova Moores lukenu. Vaik nämä JukeBlogin kyselyt ny ovakki pualiks hupamiälissi, ja niim muaro kepjäst otettavi, ja kalluppi o vast puales välis, ni siltiki mää hiukka hämmästele. Pualet ei ol lukenu ensmäistkä…

Suurki vahinkko? Voi ol. Jos mult mittä kysytä (eikä tääl muitka ny näy), ni Michael Mooren opukset tarttis pan vakilujettavaks jo peruskouluihi. Ainaski nämä kaks tärkkeint: Tyhmät valkoiset miehet ja Mikä maa, mikä planeetta? Toi eka [Stupid White Men] ilmestys 2001, ja toka [Dude, Where's My Country?] 2003. Kummakki suomennettu 2003.

Ai miks varte, tarttis lukke?

Moore ossa nois kirjoisas selittä — viksust, perusteellisest ja hauskast — et mikä ihmissi ja mailma täl hetkel vaiva. Sen voi tiivistä kahte sana: globaali kapitalismi. Alaviitteet ova tiätyst ahneus, itsekkyys ja typeryys. Ja hänel o totkai valkose jenkin näkökulma, mut mikäs sem paremp. Olla suara sylttytehtal.
Turina jatkuu »

YLE:n teksti-tv klo 18.37.

Suomella on Pohjoismaiden heikoin imago

Suomi on sijoittunut 18:nneksi maamielikuvaa käsittelevässä tutkimuksessa.

Kaikki Pohjoismaat sijoituivat Suomea paremmin tutkimuksessa, jossa selvitettiin maamielikuvaa 50 maan osalta. Korkeimmat arviot Suomi sai ruotsalaisilta ja venäläisiltä, alhaisimmat Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.

Ulkoministeri Alexander Stubb asetti valtuuskunnan pohtimaan Suomen maabrändiä eli Suomi-kuvaa. – –

Et kyl o sit kauhhia, äkki säkki päähä. Eik mee taaska tykätty pälättä small talkki? Jääkarhukki vaelttava erelles on the Main Street. Ja tot helvatis, at such a speed — VALTUUSKUNTTA!…

Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa

Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä.

Suomalaiset ovat sekä eurooppalaisten väkivaltatilastojen että työpaikkakiusaamisen kärjessä, kertoo ylitarkastaja Olavi Parvikko Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.

– Ne kulkevat kohtalaisen paljon käsi kädessä. Voi syntyä tällaista väkivaltakulttuuria, väkivaltaan suhtautumisen tai huonon kohtelun kulttuuria, selittää Parvikko. – –

Hey, me hakata others! Eiko siis, smileyki hyytys. Where is tö valtuuskuntta now?

Kerkesin sit häthättä piipahtama, viime sunnuntain. Olsis tiätyst tarttenu istuskel paremmalki ajal, mutko friikun ei sit millä parane sivutel hommias — eres tämmöseskä. Normityäplatsit ova erikses.

M ittä vahinko ei tiätystkä tapahtunu. Ehätim platsil ko muut viaraat oliva erelles kaffe lipittämäs. Siin olki hauskane kontrasti. Mun Uittamon perhes vahvus o yks, velipojal liki kymmene, heh. Mul ei ol mittä suurperhheit vihta, ko niis o ussemppiki erui mist mää voin vaa haaveil. Mut en silti vaihettais, on siin simmone hulapaloo…
Turina jatkuu »

Hopla. Pääsin takas sivistykse parisse, vai kuink see mene. Uittamol ainaski taas olla.

P akko kyl rynnät heti sanoma: ei suurt kutka vaik Wanda vahratanki. Herä miälenkiintossi kysymyksi. Niinko vaik et olsiskos sittekki mahrollist pyssy henkis, vaik kompuutteripuuhat viirennest syyst loppuis? Jolsei olsiska Mäkki pöyräl? Uhhuh. En tairakka funterat enemppä…
Turina jatkuu »

Zordi, folks. Painetti koko rankast hommi jokune viikko, ja nyte tehrä iha jottai muut. Käyrä hiplamas puit ja ihmettelemäs oikkia elämä, ha. Koht kyl palata, loppuviikost.

Sukkela päivä. Koko aika o tunttunu et olsis söndaakeni. Tarskos tilat aika kutistajal?

M uute ei mittä merkillist. Lehrykän kans olen tiätyst puuhastellu, mut kyl päivä pikkase valus näpitte välist. Ei suurt inspist. Ja ko rarioski o pälättäny joka helvati kanaval aprilli-alex, ni o kaikonnu viiminenki fiilinki. Kui berkkelen kauva meit siunata näil pepsorentti-pelleil?
Turina jatkuu »

Loppus see tämäki päivä. Ankara arpeetti ja kymmene tunni sessio. Ammativalinttakysymys.

P uuhamine ol aikast intenssiivist, sano. Meinaan et siihe malli vahratti ruuttu et peräte unhottus ainova sovittu miittinki, dämmitti. Yrityst kyl piisas. Almanakas lukke et klo 14.30, kännyhalos o muistutus ja Wandaski hiano i-Cal-kalentteri. Mut voisis tiätyst autta, jos muistais vilkast sitä almanakka taik varsitenki naputel muistutuksi telephoonis ja kompuutteris. Kumpka masina ei inahtanukka.
Turina jatkuu »

Uffs. Ankarast painettu lehrykkä kassa tänäpäki. Taita ol pikkase paineit, ko tul herätty ilma mittä 05:30. Ha.

Noo, toine aviisi tul juur valmitteks. Em mää iha häpi kaikke tekemisse ol, perfektioonisti ko ole, mut on niit ny baskemppiiki nähty. Muistais vaa misä. Mut niinko ain, ni see kyl riittä ko asiakas tykkä taik ei ainaska pahemmi paru. Tartte muista, et tairepainot ova eri. Näit lujeta klanil, ko vein juur pari wanhha nummero näytiks.
Turina jatkuu »