Mikko Alatalo ja Coitus Inc — Viimeinen lehmipoika (1978)
Pualiklassikko, pualivahinkos, hyllysse. Kyäräsi meina piremmä aikka sitä seuraavan vuare kuplettikiakko Onnenpoika. Kui ollakka, yhyti männä viikol kummakki.
Lehmipoika-lätty sattus aikoinas huano rakose. Alatalo–Rinne rustas rakkauslauloi, muu mailma huuratti Pelle ja Clashi. Multaki meni itte alpumi sillo ohitte, mut kolme kappala ei: »Hannelore», »Pequeña» ja »Hyvästi, Mona». Toho voi lisät nimibiisin (minkä kuulin eka kerra vast ny), ja siin onki killeerit. Oli näköjäs kyl tiaros. Ne o kummanki puale alotus- ja lopetusvedot.
Mää olin nuari ilma nettei. Musan kuuntelemises riitti pikkase haastet. »Hannelore» oli iha liäväst erikoine hunnihumppa, ja vaik sainki sen kaseetil, ni aikast moni kohta ei kyl auvennu. Tuubingeni? Zaizaizai?? Leebenvurstin marenki???
Sama koske osalttas »Pequeñaa». Siinhä o hispaanomeininki. Kertsis verellä espanja, (hiano) sovituski o lattari. Noit molemppi onki kiva tutkail tekstiliitteest nyte. — »Hyvästi, Mona» ei o mun suursuasikki, mut se jäiki miäle muust syyst. Kappala veivatti aikoinas Levyraaris ja Klasu Järvine oli kauhuisas. »Tuossa melodian kohdassa EI VOI OLLA kromaattista laskua!». Vähäks olkkaris naurutti.
Toistan itteeni, mut pakko sanno. Näit ei enä tehrä. Ei osat, ei eres Alatalo–Rinne. Esmes toi »Hannelore» o ältsyn hiano stoory ja ittesäs ko piäni novelli. Kyse onki tarinankerronnast. Se taas ei onna, jolsei o lukenu muutki ko Suomi24-palsta. Mää luule, et jos mene toril kysymä joltai 25-veelt, et kuka oli Immanuel Kant, ni tulos o karu. »Putosik se BB:st?». Kui sillo vois eres ymmärttä laulun, tekemisest puhumatika?
Mää ole onnesan. Uuretas pyärimä. »Hannelore, Hannelore, sä tunsit vetoa marenkiin…»
Kannest kattele viatoine Travoltan näköne sälli, enne Travoltta. Enkä hämmästyis, jos Elvarilt löytyis tomne kanssi. Moni veti palkokasvit jo tostki, mut kuunnelles meni kuppi nuri kättelys. Eka raita o heti Dylanin »A Hard Rain’s A-Gonna Fall». Eikä eres hävenny. *wirn*
Neeki mitä siält yhyttä o tutui ja turvallissi artisteit ja enemäkses heijä kokoelmi. Satchmo, Ella, Billie Holiday… Anita O’Day ny senttäs. Mut pikkase niinko parantamise vara.![[kansi: The Risnig]](../graf/blogi/Bruce_The_Rising.jpg)
Purplen alkuaikojen kiekkoja ei ole ihan läjäpäin tyrkyllä. Hinnoissakin löytyy. Syystä noista en ole niitä aktiivisesti etsinyt, enemmänkin seuraillut sivusilmällä tilannetta. Mutta yksi asia johtaa kahdeksanteen. Äskettäin Quizin kommenteissa Erja
Purple on tietenkin nuoruuteni Suuria Bändejä. Se kuuluu sarjaan, joka on aikast timmi: Zep, Procol, Beatles, CCR, T. Rex, Geordie, Bad Company, Heep, Nazareth, Bowie, Slade — muutama mainitakseni. Noiden loistoon eivät ole vuodetkaan juuri purreet. Ja jos pitäisi valkata Kaikkein Vaikuttavin musavuosi ikinä, olisi se epäilemättä juuri 1972. Silloin rytkäistiin vino pino kuolemattomia vetoja, kiekkoja, joita yhäkin veivailen.
Doors-orkesteri ei ole ollut ihan übersuosikkini. Kyse ei tietenkään ole siitä etteikö combon kaanoni ja etenkin musansa taso riittäisi. Sattui vaan nuorna poikana käymään niin, että CCR, Zep, Sabbath, Purple ja jopa Heep (ubs) menivät ohitse; niitä kun soitettiin porukoissa. Omiin levyihin ei pahemmin teinarilla varaa ollut.
Mut tostha ny voiki jo arvat mitä seuras!
Sinkui o tommone läjä kert pääosa jäi velivainaalt. Hänhä oli diskodeejii ja siin puuhas tartti hommat oma arssenaali. Valtsu osa pyärylöist o vv. 1977–1980, silloha se peilipoltsimailma oli voimisas. Veljen poijesmenost, baitöwei, tule tiistain tasa kolme vuat. Et niinko passeli paikka taas luukutta.
Katotas nivaska pikkase.
Näist listailuist o muute seurannu hauskane harmi. Liki joka viikko valu meilis uteluit, et voisiks millä myyrä sen taik sen levy, ja oikke erikses kysytä niit kauheimppi tiskituupajolkutuksi. Syyki käve äkki selväks. Mää oli erhettyny lykkämä niil vaa yhre pojo. »While it seems you don’t like [the record], I’d kindly ask if…» Tarttiki äkki ruvet dikkama.
Session päätteeks pääsin viäl tosiyllättymä. Hyllyi kohnates löyty nätti paketti: Elviksen 
![[JQ:n etusivu]](http://www.turkku.com/graf/blogi/JQ-kaappaus-2.jpg)
Saatu juur sanotuks