Procol Harum – Turku 3.10.2017

Aikast hiano ehtoo oli. Par tuntti huratti ko siivil ja kaikki kuulti mitä tarttiki. Kompo soitti hianost ja herra Brookerin ääni oli timmis kunnos. 72-vee!

[Procol Harum: lauteet] Sinihämyne lava, taustanas iso loko. Procol Harum ja Novum. Hiukka hämmentävä näky. Kiartuet mainostetti (tiketissäki) et »Whiter Shade of Pale — 50 v. juhlakonsertti». Näköjäs sit samal promoseeratti uut alpummi ja aktin alkupualel hra Brooker usuttiki sitä ostama. Ok. Tyätäs he tekevä. Leippä syävä. Munuaispiiras. Fish änd chips. Papuja paahtoleivällä…

Äijät pomppas lauteil ilma kommervenkei. Jokane ravas paikoilles ja BÄNG, eka biisi soima. Mää tykkä tost. Ei mittä hapatust ett lovely to see you again, Russ… Finland, suara päät menoks vaa.

Kappaleit en pahemmi tunnistanu, niit uuremppi. En sunkka hetikä ampunu (ittetäni), kert mun viimisin Procol-plätty on vuarelt 1975, Procol’s Ninth. Vissi on senki jälkke huuperi virrannu. Ei ne miäle kyl jääny, paitti »Business Man» mikä oli suht köyhä, ja toi nelone (?) mikä kuulosti suunniles Aeroshittilt. Onneks väleihi veretti kolme timantti plus »Sunday Morning», mikä onki helkuti hiano (uus) pualiballadi. Lopuks viäl kitaristi Whitehorn väänsi kamppe ja lokit rupes kirkuma, ja siihe oliki hyvä lopetta eka setti.

Procold Harum – Turku 3.10.2017

Old? Validi väite? No ainaski Aurajoes on huuperi virrannu see jälkke ko lintuparvi lehahti ja »A Salty Dog» starttas. Ruissalos. 1974.

Huamen ehtool toristeta. Turun Logomo. Klo 20. Käytännös loppussemyyty.

[Procol Harum tiketti] Ihan nuarei ei enä olla juu, eikä ol Procolika. Ainuva orkinaalijäsen on Gary Brooker. Trumpali B.J. Wilson, mun suuri idoli, vainautus jo 1990. Orkesteri ei siit ikän toipunukka, ei ainaka mun korvis, ja kaik muut pystyki *köhh* korvama, paitti noi kaks. En ol eres viittiny tarkista ketä siäl soitta.

Ja just tonki takia, orotuksi ei pahemmi ol. Brookerinki kalenteris lukke jo 72, eikä ne muutka mittä koltiaissi ol. Hyvä jos ilma sydäreit selvitä… :)

No, kappalatoive löyty tiätyst. Jos »As Strong as Samson» kajahta, ni… vois melkke vääntä napolilaisest ett »kuulla Samsoni ja kuolla». — Kualema voi kyl ossu huamen muuteski, kert kaupunkis luumuile ussempi tuhat partakakara. Justha uutisis lukke ett Amöriikas lahratti taas porukkaa konsertis. Ett jos henki lakka kulkemast, ni tattis vaa kaikil kaikist vuasist. Ja toivottavast Orphani istus eturivis.

Toive makka tyhjän pääl sikäli, ett noitte kans on tähä asti käyny huanoste. Bossi jätti soittamati mun hinkuman »The River» (2003), ja John C. Fogerty kehtas seurat peräs, »Lodi» (2005). Olsiskos Brookkeri jo oppinu tavoil?

Procolin pääsen viäl näkemä. Purple ja Heeppi ehken orottais. Sitt onki nuaruure kovat pumput kuapattu.

Härmä rokkaa

Heh. Hukkasin tosa pahuttani pari tuntti elämästäni, ja vilasin kesän keikkalistoi. Kyl kelppa. Esmes tämmäset kiärttä ko tuskas:

Matti Nykänen, JVG, Cheek, Antti Tuisku, Chisu, Paleface, Anssi Kela, Anna Puu, Scandinavian Music Group, Robin, Stig, Ellinoora, Jannika B…

Kyll kismittä iha helkatin taval, ko pakotetti synttymä enne 90-luku. LOL

• Meteli.net: Keikkalista pop/rock

Video Killed the Radio Star

…was a hit song in the eighties. But while the white race nowadays is slowly losing its marbles, the engineer is doin’ fine. The progress. Today we might prefer the title more like »Wikipedia Killed the Private Net Site».

[This is a sequel to One end — yet another start]

That was the reason for me to bury the Rockweb site—I faced the destiny of the radio star. The fine new World Wide Web that we pioneers met and started to conquer at the time, is dead and gone now. It’s hijacked. Early homesites were build by using that lousy HTML but with love and care, Wikipedia is maintained by the iGrasshoppers around the whole Tellus. A Neanderthal webber can’t compete. Revolution ate its children.

How about some laugh, a sarcastic one?

In the first place home pages were based on basic information, but also offered opinions, reviews, photos, link lists and guestbooks. While the information part was often tiny, it was valued. Not too much available in the nineties. But the bloody playstation generation, those zillions wikipedian olms and lamers, slouching moral hazards with no code of honor, copied it all. So the positions exchanged. Individual info page changed to ashes. I still can smell the smoke of those wrecks of code piles, and e.g. some of my stuff is available yet in Wikipedia. I give my laugh, but somehow more like forced.

Yeah, I know. Nobody owns the knowledge nor the information. Don’t even start. ;)

So it was time to dump up the band. And when the Rock Star’s Digest part was the core one on site, not too much were left to take along. Some lists, photos, reviews. And similar. Stories goes on surely, though in Finnish, only.

Nothing lasts forever. A big thanks for everyone involved. Twenty yrs it took, but gave so much I can’t depict. :)

Video tappoi radiotähden

…hoilattiin jo aikoinaan 80-luvulla: »Video Killed the Radio Star». Vaan inehmo se ohenee vuosikymmenten myötä. Insenjööri kehittyy. Biisi on siis paikallaan uusnimetä, »Wikipedia Killed the Private Net Site».

[Jatkotarina juttuun One end — yet another start]

Tuossa on siis syy Rockwebin hautaamiseen — kävi kuten radiotähdelle. Kaikki se, mikä sai minut ja tuhannet muut aloittamaan Rockwebin kaltaisia sivustoja vuonna 1996, on kadonnut. Kaapattu. Pioneerivaiheen hötömölöä rakensivat yksityiset harrastajat rakkaudella, Wikipedia-härpäkettä kännyläiskivät Telluksen heinäsirkat kuin tuskassa. Neandertalwebisti jää telineisiin. Vallankumous on syönyt lapsensa.

Ehkä pitäisi huvittua. Sarkastista naurua kolmannella. Tietopohjaiset kotisivustot jakoivat aihekohtaista tietoa ryyditettynä mielipiteillä, arvioilla, fotoilla, linkkilistoilla, vieraskirjoilla. Informaatio oli arvokasta, sitä oli vähän. Mutta pleikkarisukupolvi, Wikipedian sadat tuhannet peelot ja olmit, vailla moraalista kasvatusta ja kunniakoodia, kopioivat sen kaiken. Asetelma kääntyi päälaelleen: tietosivu muuttui tuhkaksi. Koodirauniot savuavat yhä, Wikissä on edelleen kuviani. Nauru on väkinäistä.

Juu, tiedän. Kukaan ei omista tietoa jne. Älkää aloittako.

Oli siis aika lyödä nuotit nippuun. Koska Rockwebin artistidataosio Rock Star’s Digest oli sivuston core, ei oikein jäänyt kaluttavaa ulkopuolelle. Siirrän jatkossa tähän JukeBlogiin joitakin isompia roippeita, suosikkilistauksia ja vastaavia. Niille löytyy luonteva paikkansa. Stoorytkin jatkuvat, luultavasti levyarvioiden merkeissä.

Kaikella on aikansa. Iso dänx teille, jotka olitte menossa mukana. 20 vuotta, ja sikana. :)