# Top 100: Kaikkien aikojen kotimaiset käännösbiisit

Melodisen musan ystävänä lista on enimmäkseen poppista ja iskelmän kanssakin flirttaillaan. Ihan ilmeisimmät klassikot (»Kesäkatu» etc.) on jätetty veks ja jonkinlaista ajallista kattavuutta (1950-2000) on yritetty tavoitella. Relevantti kama tosin tehtiin 1955-1975, joten painotusta esiintyy. Kevyttä arviointia on harjoitettu ja joitakin muisteluksia valuteltu.

1. Ei aika mennyt koskaan palaa

Esittäjä:  Jussi & the Boys, 1967
Originaali:  ? – ?, 19xx
Sävellys:  B. L. Andreschevski [venäl. kansansävelmä]
Sanat:  Jussi Raittinen
Levytys:  RCA Victor Fas 975, RCA Camden CAL 16

Vissiin alun perin venäl. trad, jonka levyttivät jo 50-luvulla kaikki »suuret» Henkka Theelistä lähtien. Silloin styge kulki nimellä »Unhoita menneet». Biisi on toki itsessäänkin hieno, mutta erityisyys piilee Seppo »Paroni» Paakkunaisen nerokkaassa, yltäkylläisessä sovituksessa. Slaavi-molli meets Motown.

Tämä tuo aina mieleen lapsuuden kuumat kesät ja sen oudon levottomuuden kun murkkuikää lähentelevät nulkit jo tähysivät pikkutypyjen arvoituksellisia kohoumia. Viettelevä intro vie minut hetkessä niihin fiilareihin, vaikka sitten istuisin aamurähmässä niinistöä vääntämässä... Mitä muuta voisi vaatia listamme ykköseltä?

2. Kaiken kauniin rinnalla

Esittäjä:  Jari Lappalainen, 1970
Originaali:  Iva Zanicchi – Oltre la notte, 1966
Sävellys:  Ivan Vandor
Sanat:  Saukki
Levytys:  Sonet T 6542

Liki täydellinen italobiisi ja kuuluu samaan sarjaan yllä olevan kanssa — hetkessä aikamatkalle.

Lappalainen jäi yhden hitin ihmeeksi ja tulikin paremmin tunnetuksi viulistina. Tällainen täysosuma riittää kuitenkin hyvin yhdelle ihmiselle. Vähäeleinen tulkinta riipaisee yhäkin tavalla, jota tapanikansat ja sillanpäät turhaan tavoittavat.

Ei tällaisia enää (osata) tehdä.

3. Häämuistojen valssi

Esittäjä:  Muska, 1973
Originaali:  ? – Donauwellen, 19xx
Sävellys:  Iosif Ivanovici
Sanat:  Arno Ora
Levytys:  Love Records LRS 2053

Originaali lienee romanialaislähtöinen ja versioita ovat veivailleet kaikki Olavi Virrasta lähtien. Energinen, rokkaavasti sovitettu uusversio vie biisin kuitenkin viidenteen potenssiin. Rummuissa lienee Mr. Ronnie ja itse Alppuko kepukoi? Ja Muska – pitkään ainoa uskottava naisrokkarimme, vetää alkuvoimaisella vimmalla. Näissä häissä kuokkisin.

Kuriositeettina sanottakoon, että tämä (niin kuin monet muutkin aikakauden Muska-biisit) kuuluu aika tukevasti sarjaan »Villejä rubiineja». Sanoista ei aina tolkkua saa kun Marijamme remuilee jo ennen Aaltosta. Ilmankos meiningissä löytyy.

4. Murtuneen Sydämen hotelli

Esittäjä:  Lasse Velmala & Yellow, 1971
Originaali:  Elvis Presley – Heartbreak Hotel, 1956
Sävellys:  Mae Axton – Tommy Durden – Elvis Presley
Sanat:  Lasse Velmala
Levytys:  Love Records LRS 1072

Tässä hengästyneessä pläjäyksessä on huomattavaa amatöörimaista charmia. Kuulostaa siltä, että juttu on purkitettu kertavedolla ja tuloksena on freessi tallenne jonka huojuvaa aitoutta ei kukaan ole myöhemmissä versioissa tavoittanut. Turkku rocks, ehh!

5. Marseillen poika

Esittäjä:  Cumulus, 1977
Originaali:  M & G Orchestra – Il marsigliese, 1975
Sävellys:  G. D. Angelis – M. D. Angelis
Sanat:  Irina Milan
Levytys:  RCA Victor PB 9113

TV-tunnari, joka nousee Irina Milanin persoonallisen sanoituksen myötä uusiin sfääreihin. Santarmit ranteisiin raudat lyö... Dramatiikkaa tavoitteleva sovitus rakentaa hienosti tunnelmaa. Klassikko.

6. Nathalie

Esittäjä:  Tapani Perttu, 1969
Originaali:  Gilbert Bécaud – Nathalie, 1964
Sävellys:  Gilbert Bécaud
Sanat:  Saukki
Levytys:  Sonet T 6526

Tämä on jotenkin aivan valtava laulu. Jo sävellys on hieno, mutta sen lisäksi ylöspano ja tulkinta on aivan rubensia.

Kaiken kruunaa tietenkin Saukin sanoitus, jossa viiteen minuuttiin on mahdutettu kokonainen maailma. Kylmän sodan huurut tulvivat kajareista; hyvä ettei ala koputella mikkejä seinistä. Ja näyttelijä-Perttu vetää elämänsä performanssin – koko skaalalla eikä kuitenkaan yli. Mihin mahtoi Perttu kadota?

Tämänkin myötä astun vaivattomasti aikamatkalle. Kaikki ne haalistuneet värivalokuvat. Ja kuinka Äiskä käväisi Neuvostoliiton reissulla, tuliaisinaan taattua laatua oleva akustinen skitta. Hiljainen, mustavalkoinen, paranoidi Suomi.

Hiukka siis hytisyttää, mutta kuppi kuumaa kaakaota ja torille. Kenties siellä jo myyttinen neuvostokaunotar odottaa...

7. Julián Grimau

Esittäjä:  Tapio Heinonen, 1969
Originaali:  ? – ?, 19xx
Sävellys:  Esp. trad.
Sanat:  Kari Tuomisaari
Levytys:  Columbia MY 178

Vaikuttava espanjalainen kansansävelmä, johon on tehty kaksikin eri sanoitusta. Pentti Saaritsa veti jutun turhan vasemmalle ja olenkin aina digannut enemmän Tuomisaaren versiota. Tiemme kivet on mustat, verestä mustat...

Aika vaikuttavaa, kun tuon kuulee n. 12-vuotiaana. En koskaan toipunut.

8. Hetki lyö

Esittäjä:  Kirka, 1967
Originaali:  The McCoys – Beat the Clock, 1967
Sävellys:  Richard Gottehrer
Sanat:  Pertti Reponen
Levytys:  Scandia KS 717

Nuori Kirka – Suomen ensimmäinen aito ja uskottava rocklaulaja – vakuutti heti. Love-debyytti »Anna suukko vain» ei herättänyt huomiota, mutta tämä seuraava sinkku räjäytti pankin kadulle asti. Herkkä, vimmainen ja energinen veto, joka pesee, linkoaa ja kuivuttaa originaalin mennen tullen. Se olikin seuraavat viisi vuotta Kirkan tavaramerkki: monien hittien originaalivetoja ei edes tunneta. Ja osa kunniasta lankeaa tässäkin Seppo »Paroni» Paakkunaisen täydelliselle sovitukselle.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Kirka tekikin hyvää, joskin melko epätasaista kamaa. Valitettavasti vain ura ei päättynyt siihen. 1990-luvun alun jälkeen äijän äänestä katosi totaalisesti kaikkinainen herkkyys ja spontaanius, ja tilallle ryömi jostakin ns. ammattimainen ote. Etenkin 2000-lukuinen kivireen kiskonta koetteli kuulijaa tylysti. Onneksi nämä rahinat elävät ja tuovat lohtua.

9. Mä elän vieläkin

Esittäjä:  Mustajärvi-Marstio-Sorsakoski-Kääriäinen, 2000
Originaali:  Highwaymen – The Highwayman, 1985
Sävellys:  Jimmy Webb
Sanat:  Harri Laukkanen – Erik Mantere – Juha Tapaninen
Levytys:  Pokocd 234

Harvoja 2000-luvun helmiä. Hieno sanoitus ja wanhan liiton äijät istuvat »rooleihinsa» tiukasti kuin Jokerit-valmentaja pallilleen. Energinen veto toimivalla sovituksella. Mä nousin tähtiin / palata en sieltä voi / Mä elän vieläkin / mun levyt vielä soi.

Maestro Webbin sävellyksessä on tosin yksi outo ja banaali lisäosa, mutta mitäpä finnit sille.

10. Menolippu

Esittäjä:  Satu Pentikäinen, 1979
Originaali:  Neil Sedaka – One Way Ticket (to the Blues), 1959
Sävellys:  Hank Hunter – Jack Keller
Sanat:  Saukki
Levytys:  CBS Records 6563807

Tässä Sadussa olisi voinut olla onnellinen loppu. Taivas oli jo aukenemassa, kun vasta 16-vuotias Pentikäinen vetäisi banaalin diskotaustan päälle uskomattoman kypsän tulkinnan tästä 1960-luvun klassikosta. Loppu koitti kuitenkin äkkiä. Lyyli joutui Frederik D. Kansan kynsiin ja hoilottamaan tämän avuttomia tekeleitä. Sääli – ääntä ja näköäkin olisi ollut.

Juu, paljon muistoja ja fiiliksiä. Vuodatan tämän myötä aina tipan K:n ja Hämeenlinnan matkan muisteloille. Nyyh.

11. Kirjoita postikorttiin

Esittäjä:  Muska, 1971
Originaali:  Send Me a Postcard – Shocking Blue, 1969
Sävellys:  Robert van Leeuwen
Sanat:  Pertti Reponen
Levytys:  Scandia KS 846

Hollantilaispumpun sievistelevää poppisoriginaalia ei ole moni edes kuullut, mutta ihmekös tuo. Muska ja rujosti svengaava studio-orkesteri pyyhkii sillä lattiaa kiskaisemalla biisin tyystin toiseen maailmaan. Esipunkkia!

Marija heittää raivolla ja vaistomaisella rock-otteella ja sylkee remu-artikulaatiota ennen Remua. Kuuluisampi isovelikin lienee luikkinut nurkan taa, ja laulun velttoileva kohde on epäilemättä raapustellut kättelyssä ja rynnännyt lodjulle.

Radiosoittoa ei aikoinaan juuri herunut: biisihän erottui päivän iskelmäkammotuksista kuin sivistyneen maailman johtaja mensalaisten rivissä. Rock on!

12. Kanelipuun alla

Esittäjä:  Kirka, 1972
Originaali:  Neil Young – Cinnamon Girl, 1969
Sävellys:  Neil Young
Sanat:  Jarkko Laine
Levytys:  Scandia KS 878

Core(imma)t Niilo-funnyt tukehtuvat virnuunsa, mutta miksi piittaisin. Eihän tätä ole syytä verrata missään Neil Young -katsannossa, versiointi on niin perin erityylinen. Hasse Wallin skitta ryömi herkullisen semiheavysti ja Kirkan äänessä oli vielä näihin aikoihin vetävää herkkyyttä. Vain Jarkko Laineen hieman omaperäinen sanoitus estää vieläkin paremman sijoituksen.

Juu, vähän lukkarinrakkauttakin: tätä stygeä veivasi teinipumppumme silloin aikoinaan hyvin, hyvin vaikuttuneena. Okh niitä aikoja.

13. Sulle silmäni annan

Esittäjä:  Seija Simola, 1969
Originaali:  ? – Ti regalo gli occhi miei, 19xx
Sävellys:  Vittorio Ferri
Sanat:  Saukki
Levytys:  RCA FAS 010

Aivan tappobiisi. Seija Simola on jotenkin käsittämättömästi niputettu silkan iskelmähutun sekaan, eikä ole saanut oikeaa arvostusta.

Tässäkin lyyli tempaisee ihan kybällä. Saukin sanoitus ehkä liikkuu parodian rajamailla, mutta vaikuttava, dramaattinen ja täyteläinen sovitus avittaa eikä lopulta mitään puutu.

Kuka kaipaa tämän päälle korisevia tankokuninkattaria?

14. Miljoonan markan pakarat

Esittäjä:  Pedro's Heavy Gentlemen feat. Marjo Leinonen, 1991
Originaali:  Wilmoth Houdini – Black But Sweet, 1939
Sävellys:  Frederick Hendricks
Sanat:  Jukka Itkonen
Levytys:  Kerberos KES 193

Marjo Leinonen – Suomen Janis – onnistuu siinä missä mm. Kojo aikoinaan ei. Vakuuttava enkkuilmaisunsa vaihtuu sujuvasti suomeksi.

Pedro Hietanen kaivoi jostain savikiekolta vanhan calypso-hitin ja pudottelihe siihen svengaavan sovituksen. Jukka Itkoselta irtosi istuva humooriteksti Ilonasta, joka »oppi riisumaan muttei pukemaan». Ja maistuvan kakun päälle Marjo vetää kuin viimeistä päivää. Niin se käy.

Ralli rullaa vaivattomasti ja juuri tällaisesta tapanikansat ja tankokuninkaat voivat märkäunelmoida. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja paatoksellista. Biisin kajahtaessa (yhä harvemmin) ratijosta, tulen aina kovaste hyvälle tuulelle ja kurja maailma on taas hetken mukavampi paikka.

15. Paperitähdet

Esittäjä:  Juice Leskinen Slam, 1978
Originaali:  The Kinks – Celluloid Heroes, 1972
Sävellys:  Ray Davies
Sanat:  Juice Leskinen
Levytys:  Love Records LRLP 266

Juice siirsi Ray Davisin Hollywood-kuvauksen aika hienosti Suomi-maisemaan. Aikanaan Pauli Juhanin lyyrinen suoritus sai jopa haukkomaan henkeä, mutta kuten Juicen muukin tuotanto on tämäkin hieman kärsinyt ajan hampaasta.

Slamin angstinen esitys vie kyllä ajatukset äkkiä 1970-luvun lopulle. Muistan kyllä, ankeeta oli. Hrrr.

16. Fiilaten ja höyläten

Esittäjä:  Rauli »Badding» Somerjoki, 1973
Originaali:  Chuck Berry – Reelin' and Rockin', 1958
Sävellys:  Chuck Berry
Sanat:  Jarkko Laine
Levytys:  Love Records LRS 2005

Must-valinta listalle, ei voi välttää. Voisi olla ykkösenäkin, helposti.

Kenties ensimmäinen oikea ja aito suomalainen rocksanoitus, joka sai kukkahattutädit tukehtumaan pipariinsa. Ja Raulihan laulaa niin kuin ei koskaan, ennen, missään. Ei kantsi yrittää kotona.

17. Alku kaiken kauniin

Esittäjä:  Kirka, 1969
Originaali:  Tommy Körberg – Beginning and End, 1969
Sävellys:  Claes af Geijerstam
Sanat:  Pertti Reponen
Levytys:  Scandia KS 810

Yksi Kirkan suuruuden peruskivistä on uran alkuvuosien valtava skaala. Maunulan garage-ihme luukutti James Brownia ja Little Richardia suoraan palleista, mutta siirtyi myös vaivatta asteikon toiseen päähän. Sensuelli, santapaperilla terästetty tatsi riisuu kuulijan aseista, ja tavalla josta penttihietaset voivat vain unelmoida. Kärpäsenbaskoja paperilla.

Hieno sävellys on ruotsalaisen Ola & the Janglers -kitaristi Geijerstamin, ja originaali lötyy Körbergin esikoislevyltä*. Kirka nostaa tapansa mukaan stygen tasolle jossa muuta ei kaipaa. Eikä kaivata näitä pulinoitakaan. Biisi soimaan, ehtoon tullen, babe kainalossa.

* Kiitokset tiedosta herr Jarmo Haapamäelle

18. Monofilharmoonikko

Esittäjä:  – H.E.C., 1977
Originaali:  Harry Chapin – Six String Orchestra, 1974
Sävellys:  Harry Chapin
Sanat:  Hector
Levytys:  Love Records LRS 2165

Loistava laulu eikä Hectorin teksti kalpene. Äijä myös vetää biisin kovasti eläytyen. Koomista, surullista, naurattavaa ja ennen kaikkea aitoa musaa. Harrykin myhäilee, siellä jossakin.

19. Lainaa vain

Esittäjä:  Maarit, 1973
Originaali:  Carole King – Child of Mine, 1970
Sävellys:  Gerry Goffin – Carole King
Sanat:  Hector
Levytys:  Love Records LRLP 095

Vanhemman ja lapsen suhteesta on tehty paljonkin lauluja, mutta enimmäkseen aivan halvatun korneja. Ylittämättömiä taitavat olla ainakin Jukka Kuoppamäen Pieni mies ja varsinkin Jari Huhtasalon Äideistä parhain (Mother of Mine).

Tässä kuitenkin kuopat on kierretty. Hectorin sanoitus istuu mainiosti ja Maarit laulaa niin kuin Maarit vain voi. Hellästi ja tunteella. Juu, kaikki lapsekkaat tirauttavat tipan.

20. Kaipuu

Esittäjä:  Marjut Fabritius, 1993
Originaali:  The Kinks – Village Green, 1968
Sävellys:  Ray Davies
Sanat:  Tuomas Lampela – Olli-Pekka Vaarne
Levytys:  Fazer Finnlevy 100682

Tähdenlento Fabritius kiskaisee modernin tyylittelevän sovituksen päälle oivan suorituksen. Mihin typy katosi? Hieno esmi siitä miten hyvä biisi taipuu kyllä monelaiseen kuosiin. 1990-luvun poppisrintaman harvoja valopilkkuja.