On siis kevät

…mut sunkka ny missä Hakaniämes kuljet. Eikä rantsuska. Levytän seljälläs ja teen pakolliset kuviot. Teema o nätti: mahd. väh. vaiv.

Pikkase valhetteli. Tartti puuhat vähä enemmänki. Ekakski virman kirjanpito (eik ne pysy pitämäti?) meinas lipsatta pitkäks ja oli jo pakko tokenttu. Dedis o tiistain. Onneks k-pitäjä (eik se ikän väsy niit pitämä, TOD?) o hööveli. Lupas tehrä, eikä eres sanonu mitä oikkiast funderas.

Tokaks täytys käyrä hoitajal. *Hoitajaako nyt tarvitaan, kun…* Siihenki uppos matkoines likelt kaks tuntti. Saan kyl katel peiliinki. Filost oli takakummi empti enkä kerenny pumppama, siis viittiny. Linkkarit kulkke kesäaikataulus eikä ne passa enä olleska. Jos oli tasalt aika enne, ni kerkis hianost, xx.35. Nyte o lähtö xx.45 ja vartti o vähä. Myähästysi pari minssa ja täsmä-hoitsu tyrkkäs jonon hännäks. Onneks ei paiskannu ulos, ina verra jo luuli…

Lue lisää

Walking in the Air — revisited

Ellei paremmast tiärä, ni… tyyty siihe mitä o. MOT.

Määhä hommasi MacBook Airin kokolail kuukaus takaperi. Saman tiän iski tyäputki, enkä kerenny pahemmi räplämä. Mut mun Läppy, siis windoosa-miniläppäri, see jäi laakist ko nalli kalliol.

Kaiveli sen äskö naftaliinist ja… VOIK ero ol näin järkyttävä?

Pelkästäs jo paino — 1 ja 1,7 kilokramma. En olis arvannu… Mut sehä o piänt muun rinnal:

Käynnistys: 3 sekka kanne avamisest, automaakisest/ Minuttikaupal.

Ohjelman ettimine/avamine: CTRL + Space + pari kirtsu (= 2 SEKENTTI)/ Kauhia kahlamine hakemistoviirakos taik kuvakke mettästys

Päivitykset: Ei juur olleska, ja melkkest ittestäs/ Liki joka pv, kestä äkki vartinki

Ohjauslevy/viäritys: Jämäkkä, nopja ja nerokas/ Löysä, kuikuileva, epäintutiivine

Mut enpäs viiti enemppä kiusat ittetän. Taik muitka. *wirn*

Lopeteta yht kehnost ko alotetti. »Jos vaa olisin jo alunperi tiänny…» :o

Tarzan — viidakon valtias (1932)

**Tarzan — viidakon valtias
— Tarzan, the Ape Man — [DVD-kansi]
Ohjaus W. S. van Dyke
Valmistusmaa/vuosi USA, 1932
Lajityyppi seikkailu
Pääosat Johnny Weissmuller, Maureen O’Sullivan, Neil Hamilton
Hankintapv 26.7.2011
Huomiot Weissmuller – O’Sullivan -parin avaus

Puolihutaisu, jota seuratessa on vaikeuksia pysyä vakavana. Aikuisen, wanhan.

Afrikassa tietenkin ollaan. Jane liittyy isänsä johtamaan seurueeseen (joka jahtaa norsunluuta), kohtaa Tarzanin, ja erinäisten käänteiden jälkeen hylkää sivistyksen ja ryhtyy apinamiesvaimoksi. Jaaha. :)

Studioviidakko ja alkeelliset trikit ovat toki hellyttäviä. O’Sullivankin on nätti ja Weissmuller Äijä. Mutta juoni on hatara, kohtaukset väkinäisiä ja asenneilmasto tuoksuu. Eräänlainen moraalinen loppukaan ei paljon auta. Meno on sen verran kökköä, että totisesti avaan mieluummin kirjan ja seikkailen ikiomassa neitseellisessä viidakossani.

Päätin hommata Tarzan-sarjan noin niin kuin külddüürimielessä. Siistiltä se näyttääkin, niin listalla kuin hyllyssäkin, mutta tämän (avauksen) perusteella tulee vahtaamisongelmia. Paha onpi ryhtyä lapseksi jälleen.

Saturday Night's All Right for Writing

Paitti. Ei tämä lauvantai. Ei huvit lasetel.

Päivä o muuteski menny kokolail huinies. Wanda o tiätyst painanu hiki pääs kert ole käskyttäny ja kiakkopino riittä. Itte ole näön vuaks naputellu netti- ja muit listoi. Enempi tuli luumuilttu punkas lohileipävuare ja opukse kans. En viittiny eres kaupaska.

Kirjan kans tuli pikku ylläri. Ostin meinate iha vaa pahuttas Hytösen elämäkerra, siis sen Rinnanympärys 106, ko sattusi erukkast saama. Päätin sit sitä vilastki, eikä oikkestas ol baaskempi. Hän ossa kyl kirjotta sujuvast ja kepjäst. Jourun tiätty samal tunnustama, et puali-ilkeit juarumissi o kiva lukke. Vaihteks. Kunnei tavaks. Mut jos sattu kenone, ni passelin huakost ajankulu.

Koitin tosa kans vahrat Läpystän Tarzan-leffa. Hehheh. Tunni ja varti sain kyylätty mut sit oli kupla valmis, 15 minssa lopust. Määhä pääti hommat ne kaikki DeeVeeDeet niinko kuldduurimiäles, kattomisen kans voi näköjäs ol huanomppa. Pikkase sama tilanne ko Rocky-pätkis. Koko kuure kiako satsi olis niistki erukkaast tyrkyl, mut paljoks o poksil tekko? Nettilistal ei kehta pistä puhumatika et avais akkunassas.

No, yks lauvantdaagi saati hukattu. Huame sama jatku?

Rooman valtakunnan tuho (1964)

**Rooman valtakunnan tuho
— The Fall of the Roman Empire — [DVD-kansi]
Ohjaus Anthony Mann
Valmistusmaa/vuosi USA, 1964
Lajityyppi draama
Pääosat Sophia Loren, Stephen Boyd, Alec Guinness, Christopher Plummer, James Mason
Hankintapv 19.5.2011
Huomiot Uus jako!
Livius: »You’re beautiful.» Lucilla: »You’re beautiful.»

Pliisu draama, josta uupuu intohimo.

Historialliseen draamaan pitäisi kai valita näyttelijät kahdella tavalla: joko kankaan täydeltä häikäiseviä staroja, tai sitten huomattavan ansioituneita luonneosaajia. Valitettavasti elokuvassa on sekoitus molempia ja tähdetkin lähinnä kakkostasoa. Cocktail ei toimi. Samalla menettävät joukkokohtauksetkin puhtinsa ja tarinan mahdolliset ansiot valuvat hukkaan. Juuri mikään ei innosta.

Uskottavuus häipyy jo kättelyssä. La bella donna Loren ei toki hehku mutta täytti sentään aikansa tähtimitat, jostain kohdin ylikin. Sen sijaan vastapari Boyd on niin puiseva, että rakkaustarina vaikuttaa vinksahtaneelta. Mitä Lorenin Lucilla hänessä näkee? Jopa aina luotettava Guinness vaikuttaa väsähtäneeltä. Plummer on ainoa josta löytyy virtaa mutta karisma ei kanna. Burton, Douglas, Heston.. jopa Victor Maturea alkaa kaivata, mikä kertookin jo aika lailla missä mennään.

Pakko myös tunnustaa, että tuohon riitti puoli tuntia. Olin kyllä pinonnut rapsakat kolmen tunnin eväät vaan enpä ehtinyt edes korkata. Eikä leffan itsensä puutteita varsinaisesti parantanut dvd:n tekninen taso — kuva oli pehmeä ja epätarkka ja värit kehnot. Pieleen siis meni liki kaikki mahdollinen.

Kangas äkkiä rullaksi. Mr Mann on kuitenkin hyvä perusohjaaja ja onneksi tuotantoansa löytyy useampiakin. Palailemme.

Menestyksen huuma (1957)

**** ½Menestyksen huuma
— Sweet Smell of Success — [DVD-kansi]
Ohjaus Alexander Mackendrick
Valmistusmaa/vuosi USA, 1957
Lajityyppi noir, draama
Pääosat Burt Lancaster, Tony Curtis, Susan Harrison, Martin Milner
Hankintapv 14.9.2011
Huomiot Harrisonin debyytti
»It’s a dirty job, but I pay clean money for it. »

Huikea noir-pätkä.

Tapahtumat sijoittuvat New Yorkin viihdemaailmaan. Pääosissa kieroilee kaksi kelmiä, härski ja vaikutusvaltainen kolumnisti J. J. Hunsecker (Lancaster) ja PR-agentti Sidney Falco (Curtis). Mikään ei ole pyhää ja kyyninen itsekkyys ja tyly vee-tyyli pohjustaa jokaista siirtoa. Asetelma on kärjistetty mutta tuskin kaukana todellisuudesta.

Lancaster ei ole aivan tarpeeksi liero minun makuuni, ja potin korjaakin niljakas Curtis. Lähes yhtä hyvä on Hunseckerin sisarta näyttelevä Harrison, jonka ilmeikkyys on hieno vastapaino mulgeroille. Ikävä kyllä donna taisi vaipua tv:n saippuaoopperoihin ja sittemmin perhe vei voiton. Näyttelijätyö on muutenkin mainiota kautta linjan ja kuvaus ykköslaatua.

Dialogi on vielä oma lukunsa. Se on sen verran huimaa ja (noirin tyyliin) nopeaa, että osa menee ohi yhdellä katsomisella. Mutta kelpaahan vahdata toiste: klassikkoainesta!

Fraidi

Sitä tavalist täsä pari päivä. Peli pikkase värkätty ja opuksi plarattu.

Aloti tosa Kuorsalo – Susiluoto – Valkonen -trion KGB-kirjan, vaikkei kauhiast kiinnostanukka. Ei huano. Pinos kyl orottelis jokune ostoki, niinko Hendersonin Henkka-teos, Lido-vainaan elämäkerta, Vexin lonkalt-veto (?) Vinyylin rahinaa ja miksei viäl Tuurin Taivaanraapijat. Mut lainastoauton matsku täyty suasi, etei heijä kummit pysähry. Mulgeerot ventta tilaisuuttas kulman takan.

Mutei suurt intto, mihenkä. Juur ny. Syksy o ollu nätti ja lämpöne mut ain se vähä riipase. Raappahousujas saa koht jo kaiva.

Piänel korruptiokeikalki baitöwei usutetti, mut päätin siirttä. Simmoses tartte ol intto piukas, eikä nyte pahast irtto. Sitäpaitti platsiki o hakuses. Mun piti juast vilkasemas pariaki vahrokki muten saanu aikaseks. Iha mikä vaa ei käy. Täyty ol rauhalist, valosa, suht paljo tila. Vaik napa narskuuki, ni kaikemoist kama kans levitellä ko katota millai tyähommat o sujunu. Läppyki viä tilas.

Mitäs täsä. Muute hommat hoiros.

Pelitystä 2

Txt-pelin kans o viärähtäny kivast pari päivä. Vedin viäl viimiset huuhailutki: Päätin sittekki jättä Examine-commandin poijes, se vaa sekotta turha. Look-komennol pärjä oikke hyvi, ja peliki saa vähä ryhti ja selkeyt. Tost seuras aikalai uuskoodamist, mutei haitta. Treenamine maksa ittes takas ja nyte ruppe se rakenne olema reeras.

See verra eristys, et pisti versuunin sparrausporukal. Alkuvaihes kovast olla, mut juur siks. Mää ole puuhannu ominpäite, ja toltappa o mahis huamat, jos o tekemäs suuriki tyhmyyksi. En hämmästyis.

Peli ittesäs o tyhmä ja vaivane. Mut tekemine o iha helkuti mukava, juur simmost näperttely, mist mää iha kauhiast tykkä. Etei kannat ihmetel, vaik assiast ussestki täsä plokisan kälätä.

Pelitystä

Ehhehhee. Hyvi tuli wiikendi tuhlattu. Ketarat pystys Läppy sylis ja jokune tonkka kaffet. Txt-peli akkunas, tiätyst.

Niinkos hyvi tiäretä, ni homma meni vähä vaikkemmaks ko piti. Munha piti vaa äkäsest kiskast simmone »leikkipeli» niinko, et tiätä kummottos niit tehrä. Et kymmenkunt »huanet», etitä ja kerätä rojui, »10  tuntti aika», vaivane juani. Mut mut. Koht sen jo huamas etei suurt tolkku, eikä eres onna. Pelkkä juaksemine ja kamoje haalimine ei kettä kiinnost, ja kaike lisäks tommose »vähenevä aja» kyhämine pomppas yli horisonti. 200 rivi helvati vaikkia koodi, vaa siks varte, et saa peliklokus sekentit puttoma! Kudpai.

Täytys planerat jutska uusiks, ruvet hommisse puali tosisas. Siit se lysti alkoki.

Lue lisää

300

Kappas vaa. Sattuski nii sopivast, et veti ehtoon vimppa DeeVeeDee juur kines, ja tuli tasaluku. Nyte o 300 pätkää hyllys. Eikä tämän päivän saldoska pahast hävettävä.

Coen Brothers

: Big Lebowski (1998)

George Cukor

: My Fair Lady (1964)

Clint Eastwood

: Firefox (1982)

John Landis

: National Lampoon’s Animal House (1978)

Otto Preminger

: Anatomy of a Murder (1959)

Orson Welles

: The Stranger (1946)

[Ekselli-näkymä] Eka kiakko tuli hommattu — herra isä senttäs — 11. (!) tammikuut. Vast huamasi. Sopas o totisest jo sattumi enämpi ko kokki määrä.

No, kahreksa (8) kuukaut siis toho meni, tasa. Aluks oli tiätyst kauhia kutka, mut kyl se loppukesäst onneks tokeni. Paree oliki. Rupes plompuuki jo kuivattuma. Sinäns ole kyl pitäny vyän soukal — kallein kikkara o erelleski maksanu vaa 5,99 ja seki oli se eka Kaurismäki. Hyvä mää. Harmi kyl finnileffa o jääny jalkoihi. Tarjontta o kehnompualeist ja liki pelkästäs 2000-luvult ja hinnat enemäkses hirveit. Hinku olis valminas, siit ei ol kines.

Viäl ko kerkeis vahtama. Sijoteta loppuvuare prokrammi: naama akkunas, piänemmäs.