ToivelaulujaToivelauluja - JukeBlogi Toivelauluja

Toivelauluja 7 • 1951 • 5/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Reppu ja reissumies

Voimakaksikko Kärki – Helismaa pudottelihe klassikkoa näihin aikoihin kuin vaavi sinappia. Ihmekös se. Sota oli jo kaukana. Äijät kunnossa. Nopeita kuin ajatus. Ajatus ei silti karannut.

[vihkosen kansi] Aihepiiri on tuttu. Kulkuri tekee matkaa, Luoja tietää minne. Reppu roikkuu selässä. Sen mukana kulkee kaikki tarvittava, myös symboliikka.

Mut suru jos on repussa tai ahdistus ja huoli/

niin repun painoon lisäystä tulee toinen puoli.

Reppuun vertautuvat jopa moraali, ulkoinen habitus, kenties sielukin. Välillä painaa, toisinaan rispaantuu. Mutta yhä vain yhdessä jatkuu vaellus — reppu ja reissumies, koska »kumpikin paikkansa ties».

Mukelona ihmettelin ankarasti yhtä säettä: »Oli kylmä tai vaikkapa vari». Vari? Kuulinko väärin. Ei meilpäi ny mittä tommossi juteltu. Vati?

Paha kyllä, Kuukle oli 60-luvulla vähän vaiheessa. Ja köyhässä töllissä, Otavan Suuren Tietosanakirjan tilalla Suuri kolo. Edes Pikku Jättiläinen ei tiennyt :) Olinkin sitten hyvän matkaa aikuinen ennen kuin merkitys selvisi: kuuma. Ruåttista kai, »varm». Logiikalla olisi arvannut, mutta piiri oli jäänyt tekovaiheessa ruiskaisemati.

Louhivuoren ääntä en saa tähän oikein sovitettua. Taisin veivailla Hra Rautavaaran (1965) versiota yli tarpeen. Ja onhan niitä. Kudpai.

Sävel: Toivo Kärki

Sanat: Reino Helismaa

© Sävelteos julkaissut vihkosessa »Pirteät pelimannit 5». Matti Louhivuori laulanut Decca-levylle SD 5139.

[Toivelauluja-details]

Toivelauluja 7 • 1951 • 4/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Sateenkaaren tuolla puolen
– Over the Rainbow –

[vihkosen kansi] Klassikko ja kuuluisa leffabiisihän tämä.

Ikävä kyllä, vaikka laulussa »sade maahan iskee kohisten», meikään ei iske. Ei edes originaali (samanniminen elokuva), eikä oikein mikään coverikaan. Leffassa nippa-nappa-teini Judy Garland laulaa muistaakseni itse, ja siitä ei moni paranna. Hra Virta taitaa finkeistä yltää rinnalle.

Sanoituskaan ei riemuja raiu. »Saaaatuuuujen» ja »saaaaduuun sen» ja siihen malliin. Totisesti en ymmärrä, miksi nuottikuva ei ole kiinnostanut. Sanoittaja Kemppi lie sitäpaitsi Usko, eli kykyjä pitäisi olla. Kiireen piikkiinkään tuota ei oikein saa.

Summa summarum. Sateenkaaren päässä odottava kultapotti on nätti kielikuva, ja siitä on hienoja lauluja. Palataan.

Sävel: Harold Arlen

Sanat: Kemppi

© Prima Vista julkaissut pianonuottina.

[toivelaulut-details][/toivelaulut-details]

Toivelauluja 7 • 1951 • 3/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Häämuistojen valssi
– Anniversary song –

Aivan loistava biisi. Tai siis, no, sävellys.

Sanoituksessa on huomattavalla mitalla »runoutta». Herääkin epäilys sellainen, ihan yllyttämättä, että hra Arno Oran daideelliseen duskhaan ja valkoisen paperin kammoon on löytynyt porstuan pielestä kärpässieniä. Tai kenties lipsui valeriaanan annostelu. No siis:

[vihkosen kansi]

Niin loistivat tähtöset taivahallaan/

kuin tähteäin kaks, jotka silmissäs saan.

Far-out. Saako mies valssin päälle kaksi tähtisilmää, mustaa, po-jo-joing! Vai onko kyse feminiinisestä omaisuudensiirrosta häiden yhteydessä: kaksi tähtisilmää täten luovutetaan, ja kiva niitä katsella, arkisin, vuorotellen.

Kertsi:

Rintaani painoin sun, valssi kun soi/

enkelihymnin sun hurmasi loi/

ja onnesta suihkivat sydämet vain.

Donna syöksee urhon hurmahan sellaiseen, että jo kaikuu korvissa laulut enkelten? Ookoo. Mutta sydän, joka suihkii, kuulostaa onnettomuudelta. Vieläpä pahalta: nain-van-van, mediheli, nytonkiire. Jaa, metafoooria, niinku.

Arno Ora? Kuka onpi hän — hra vai rva, yleensäkin? Salanimi kaiketi, nevöhööd. Tuure Ara. Åke Tuuri. Tuurin kauppa. Köhh.

Versioita on tietenkin huikea määrä. Yksi niistä löytyy myös Rockweb-listaltani Top 100: Kaikkien aikojen kotimaiset käännösbiisit. Nuori Babitzino rykäiseekin sellaisen danssin, että vientiä on yhä. Sinkulle varsin kelpaisi, se sinkku. 1973. En ole järin etsinyt, olisi siis aika.

Sävel: I. Ivanovici

Sanat: Arno Ora

© Fazer julkaissut kokoelmassa »Vanhoja hyviä valsseja» .

[Toivelauluja-details]

Toivelauluja 7 • 1951 • 2/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Liian nuori
– Too Young –

[vihkosen kansi] Outo on laulu tämä. Melko tunnettu, paljon levytetty, kylmäksi jättävä. Edes Donny ei hellytä. Liekö sitten syynä mitätön sävellys vaiko tuubateksti, tiedä en. Maistu ei.

Tunnetuin versuuni lienee Nat »King» Colen tunnelmoima, olikohan samalla originaali. Kotomaisia en jaksa muistella. Varmaan Iso D ja Pikku G ja Keski S — ja tuhannen tulimmaista tankokuninkasta.

Sävel: Sid Lippman

Sanat: Kullervo

© Fazer julkaissut pianonuottina. Seija Lampila laulanut Decca-levylle SD 5156.

[Toivelauluja-details]

Toivelauluja 7 • 1951 • 1/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Neljän tuulen tiellä

[vihkosen kansi] Lappi-aiheelle jatkoa.

Ei ehkä ihan samaa tasoa kuin aiempi »Rakovalkealla». Tai sitten vaan ei uppoa. Tuntuma on aina ollut, tekijät huomioiden, tietynlaisesta välityöstä. Korvissani kaikuu lisäksi pelkästään Rautavaara, Louhivuoren originaali on kait harvemmin soitettu.

Entä mistä laulu kertoo? Arvailisin, vaikkapa mielenrauhasta, mutta kyllähän Helismaa puhuu koko ajan »sinusta» eli henkilöstä, ihmisestä.

Löysin sinut sieltä,

tiettömältä tieltä —

tieltä, jolla puhaltaa

saa tuuli jokainen.

Lapin noitako se siellä tunturin katveessa kuikuilee?

Sävel: Toivo Kärki

Sanat: Reino Helismaa

© Sävelteos julkaissut vihkosessa »Pirteät Pelimannit 5». Matti Louhivuori laulanut Decca-levylle SD 5139.

[Toivelauluja-details]