Lunt tupasse

[Lunt näky parvekkelt]

Kauppareissul tuliki taas miäle tämä sukkela suamalaine staadenlaine. Meinaa semmone ku olevanas on kovaste fiini, mut kummiski häppe ittetäs siltappa, etei uskal pistä montsarei jalkka, vaik loska läisky ja retonki kastu. Mikä siinki oikke mahta ol takan?

Munt meina väkiste naurutta ne kaik nätit frouvat, ketä sipsutta lakerikenkissäs lätäköitte välis. Kyl mää ymmärrä, jos joku Pariisin hianohelma, yllä kattojen, ei aamul irtto eres patonkias hakema ilma kahre tunni laittamist, mut siäl onki toi kinos vähä vähempi viaras. Et kyl sitä olla euruuppalaissi!

Meni sit Tepsin matsiki förpi. Turkane! äijät senttäs nous takasi Liikasse. Mut täs iäs alkka jo viikinkiveriki hyytymä, eikä yhtikä huvituta istuksi sattetikku käres hytisemäs kylmäs kuppitualis. Noo, onneks olkko vaa ja ens kaurel sit.

Jätä kommentti