Julkinen eläin

Päätin sitten männä viikolla ryhtyä julkuksi, muiden helppoheikkien tapaan.

Helppoakin se on, ryhdyn nimittäin sanoittajaksi. Jos kerran muudan Talonmies saa aikaiseksi armotonta menoa, niin dibbadai: kyllä täältäkin pesee. Tavaraa on pöytälodjut täynnä, pitää vaan ryhtyä jalostamaan.

Kättelyssä tuli tosin ämpärillä niskaan kun lainasin kirjastosta V. Artin alan perusteoksen Runoanalyysi ja runotekniikka [WSOY, 1932]. Odottelin viattomasti jotain max. 48-sivuista pikku tiivistelmää perusjutuista, mutta herddileeris: kirja onkin 452-sivuinen(!) tiiliskivi.

Taitaa matka tähtiin muotoutua hieman kuoppaiseksi. :P

Jätä kommentti