Toivelauluja

Väittäisin, ja väitänkin, että käytännössä sanoitukset ovat jo nyt »julkista omaisuutta». CD-kiekkojen läpyskät, vinyylikannet, wanhat lauluvihot, yleensäkin painettu materiaali — kaikki ne ovat helposti skannattavissa ja muutettavissa txt-tiedostoiksi. Sähköpostilla tuloksia voi jaella kavereilleen rajattomasti ja lähes vaivatta.

Olisiko siis aika myöntää, että laki laahaa, taas kerran, käytännön elämää jäljessä? Ja muuttaa sitä niin, että sanoituksia voisi netissä julkaista vapaasti? Kuitenkin — kenties tämä on naivia —, vaikka sellaisella rajoituksella, että sointumerkintöjä tai nuotintamiseen verrattavia kyhäelmiä niissä ei saisi olla.

En usko, että kenellekään koituisi hallaa. Viranomaisten voimat vapautuisivat vaikkapa talousrikosten tutkintaan. Nuotteja ostaisivat edelleenkin ne jotka soittavat. Artistien luulisi olevan tyytyväisiä, jos heidän hengentuotteensa leviäisivät netissä. Musaa myytäisiin kuin ennenkin, ehkä jopa enemmän. Ja kansa laulaisi kuin ei koskaan. :-)

Kuka häviäisi?

Jätä kommentti