Vinyylilevyjä käpälöitsemässä

Tanita Tikaram: Ancient Heart [1988]

Yhden hitin ihme? Ameriikan-Englannin leikattu Samuli Edelmann?

Eka kuuntelu ei vakuuta. Lyyli lausuu monotonisella äänellä kappaleita, joissa ei ole melodiaa, koukkuja tai mielenkiintoa. Mielleyhtymä mainittuun naurettavaan suomalaiseen kollegaan syntyy etsimättä.

Jonkinlainen rinnastus voisi olla myös Joan Armatrading. Kumpikin leideistä valuttaa kehnohkoa materiaalia, mutta JA:lla löytyy sentään sielukkuutta useinkin. Myös aikalainen, trubaduuri Tracy Chapman käväisee mielessä, mutta tässäkin vertailussa Tanita kalpenee; ei löydy Tracyn rosoa. Yksi »Twist in My Sobriety» ei siis paljon pelasta.

En silti vielä tuomitse. Ehkä munasarjaa löytyy tarkemmalla kuuntelulla ja varsinkin sanoituksista. Nyt päällimmäiseksi sanaksi jää yökerhojazz.

Paris Conservatoire Orchestra: Tchaikovsky – Symphony No. 5 [1959]

Jaa että klassista, päätteeksi, ehtoon koittaessa… No joo, enhän pahemmin harrasta, taitaa löytyä kokonaista viisi levyä tätä ennen. Sanotaan suoraan: sieppasin lätyskäisen, koska Tchaikovsky pelittää, hinta oli 1 euro ja vuosiluku etiketissä on 1959. Mitä muuta muka tarvitaan? :-)

Summa summarum: Kymmenestä kiekosta kaksi on eittämättä täyttä sontaa, mutta onhan se tiedetty jo kauan aikaa. Yksi on hyvä (Garbo), ja loput sitä karttamaani keskivertokamaa. Muutama saattaa hyvinkin parantua lisäkuuntelulla. 10 euroa?

En ripottele tuhkaa. Kymppäeurolla irtoaisi toki vakiliikkeestä vaikkapa Brucen pari alkupään albumia tai monia muita kohtuuhyviä, listattuja himokkeja, mutta mestariteoksia ei kuitenkaan. Eiköhän jatkossa sitten ryhdytä fokusoitsemaan siihen laatuun.

Jätä kommentti