Siivous ahistaa

Siivous on kyllä juttu jossa noudatan vähimmän tekemisen taktiikkaa. Asiallisiakaan hommia ei tehdä ja muuten ollaan kuin ellun kanat.

Ilmankos sitten kämpillä harjoitetaan kennel-toimintaa useinkin ja tiskipöydällä on tarjolla non-stoppina kalustonäyttely. Mutta kun… et siis, voiko olla mitään yhtä kirotun turhaa ja tylsää? Toista se on compilla naputtelu. Hah.

Löysin sentään lopulta pölypusseja imuriini, niitä joista aiemmin turisin. Cittarissa oli, jopa sama malli. Mutta kuitenkin kirotun mikrokuitusäkkejä ja pirun pieniä. Valkoinen lippu koholle, mitäpä tässä muutakaan.

Oliskos kliinisessä kämpässä kivaa sitten? Kuinka tietäisin. Vieras ympäristö, ei kokemusta. Tosin aikoinaan koitti itsellänikin heikko hetki, joskus 20+ vaiheessa. Tein pinkkoja koska luulin semmoisen olevan aikuisuuden merkki. Oikea mitta oli tietenkin se kun suomut putosivat silmistäni.

Ja tahdon edelleenkin arvella, että putipuhto haussi on useinkin indikaattori siitä, että mentaaliosasto on kenties päinvastaisella tolalla, ja kiiltofasadilla vain lakaistaan henkinen törky lentävän maton alle. Mutta ehkä asiasta voi olla muitakin kokemuksia. :-)

Jätä kommentti