Levymessut — reppu täynnä rusinoita

…»hän palaa taas, tuskin kaduttaa.»

Ei baaskempi reissu. Parin tunnin kiivas rupeama ja 21 kiekkoa kainaloon. Halpiskaukaloonkin tuli poistuessa sorruttua, mutta sitä kautta löytyi (vierestä) nivaskan mansikka, joten ollaan häpi. Yhtä lukuun ottamatta tullee jokaista kuunneltuakin, he.

Sen verran on tuossa plattaa, että jaetaanpa kuuntelut ja turinat neljään osioon. Tässä ekassa ne halpikset. Draaman kaari, siis. :b

Joni Mitchell: Dog Eat Dog, 1985

Outi Popp: Astu siniseen huoneeseeni, 1985

Steve Miller Band: Book of Dreams, 1977

Talking Heads: Fear of Music, 1979

Turo’s Hevi Gee: Santapaperia, 1989

Kaikki alkoi siitä kun mä lopp… honasin, että Outi Popp -lätty lojuksi loorassa »3 levyä kympillä». Kun se on jonkinlainen kevyt kulttiplatta, ja olen sitä toisinaan käpistellytkin, niin kaivoin sitten kavereiksi Mitchellin ja Turokset.

Madame Aholalla on monet ansionsa, mutta laulu ei niihin ihan varsinaisesti kuulu. Vähän on ponnetonta ja vailla hehkua ja särmää. Osasyy löytyy sylttytehtaalta. Biisit eivät ole kaksisia. Niistä — kuten sovituksista ja tuotannosta, vastaa muudan Twiggy Oliver so. (Mauno) Paajanen, suunnilleen vasurilla. Aikansa woimasoitto »Paperilyhty», yön ainoa valopilkku. Voinkin kuvitella lähdöt. Outsa oli noihin aikoihin rankassa nosteessa, elettiin juppi- (ja KITY!)aikojen ensimmäisiä hetkiä, joten miksei paiskata älppy. Äkkiäkös sen hoilaa poijes kuleksimasta!

Yrityksestä kaksi staraa. Sitäpaitsi levystä uupui liite, SoaB.

Joni Mitchell on keräilyssä. Funnyhan en ole, ja onpi donna mennyt muutenkin jotenkin ohi. Joniahan on turha kuvitella poppislistoille, sen verran on mukana jazz- ja proge-elementtejä, omintakeisia melodioita ja koukeroisia sanoituksia. Toisaalta huonoja kiekkojakaan ei tiemmä ole juuri ilmestynyt. Tämä kiskaisu on aika lailla 80-luvun kuuloinen, »niissä» rummuissa löytyy ja soundimaailma on muutenkin suht steriili.

Kuuntelumusaa, pitää perehtyä. Pikakelauksella kolme starbua.

Hra Steve Miller (Band) on aina ollut mielikkini. Innostuin kypäsellä 1976, kun Jake huudatti juuri ilmestynyttä loistoalbumia Fly Like an Eagle. Se jäi silloin hankkimatta, mutta kohtapa löytyi Epeksestä/hyllystä mainio kokelma Greatest Hits 1974-1978. Se täytyy tässä mainita, sillä valtaosa tämän longarin sisällöstä löytyy sieltä — pomppasin siis ikään kuin ylitse. Mutta muutakin tavaraa tarjolla on ja kelpaa veivata. Iki-iihana »Winter Time» kilpailee edelleenkin kaikkien aikojen tyylikkäimmästä talviballadista, ja oikeastaan olikin synnillistä maksaa näin hienosta levystä vaivaiset 6 mk. :cool:

Ajatonta poppi-kantri-bluussi-rockia, neljä pojoa.

Talking Heads kuuluu hieman ohi-sarjaan sekin. Combohan oli 70-luvun taitteessa huomattavan sekä suosittu että arvostettu, ja vaikutteet kuulu(i)vat esmes Bluesoundsin klassikolla Black varsin runsaasti. Muistan kyllä joitakin ratijossa luukutettuja biisejä, mutta levyt jäivät aikanaan ostamati. Nyt sitten, jos edukkahasti kohdalle sattuu.

Hmmm, pikakuuntelulla on ajan hammas vähän kalunnut. Mahdanko muistaa oikein, että tämä roikkui 1979 aikoja pitkiä Soundin LP-listan kärkisijoilla? Uuden aallon nimibändejä silloin joskus, mutta pikkasen kuulostaa… ankealta. Ajankuva toki. Ehkä tokenen? Tarttenee vääntää potikasta, kunhan saan ne uudet reteot ja as.muk. luurit.

Kolme tähteä tällekin, nyte.

Jaa, sitten vielä Turokset. Noh, pitäähän yksi hyllyssä olla *wirn*. Voi kylläkin jäädä soittamati. En ole ihan varma haluanko kuulla Turo-versuunin »Proud Marysta»… tai edes »Molinasta». Onkelma piilenee siis siinä, että tyypit vetävät — toisin kuin Jope — hauskaversioita ihan  oikeista klassikoista. Ei mulle heti nyt.

Nonni. Alkupalat. Mutta noiden takiahan ei sentään kantsinut kahta tuntia tonkia. Jatkuu seur. numerossa.

Levymessut I Levymessut II Levymessut III  Levymessut IV

2 kommenttia artikkeliin ”Levymessut — reppu täynnä rusinoita”

  1. [kommentti on siirretty tähän »väärältä» osastolta ;)]

    Jake soitti toivomuksestani Nousevan Auringon Talossa 12.9. Marjut Fabritiuksen Kaipuun. KYSEISEN OHJELMAN VOI LADATA YLE AREENALTA MP3-MUODOSSA TIETOKONEELLE (aikaa 6 päivää,luulisin). Kuten teinkin. Täytyy vielä opetella tekemään siitä CD-levy.Jep. Terv. Kaitschu

  2. Ai se oli sinun syysi… *wirn*

    Juu, tulipa kuultua. Hienosti rullasi edelleenkin, ja pitikin samoin tein käydä nostamassa pikkasen sijoitusta cover-listalla.

    Yle-vinkistä kiitokset, ladataanpa itsekin. Mutta, ethän, varmaankaan, sentään lykkää biisiä JuuTuubiin? :shock:

Jätä kommentti