Elvis hälyilee

[kansi]

Pannas ehtoon päätteks viäl yks pikkuveto. Ha-ha-hauskane.

Eilises kirjalooras oli meinate yks hupasa musaopus, vuarelt 1957. JassionSata levytähteä. Plarasi pikimälttäs. Enempä ei juur tarttekka. Kyl huama et rock’n rolli oli vähä helkuti kaukan Suamest sillo. Toisen kaut jos pseudonyymin takka löyty simmone nimi ko Urpo Iivarinen, ni paljok voi orotta? *wirn*

No siis. Pualet noist »levytähreist» o jazzareit ja opukses o ainaski 20 nime mitä en ol ikän eres kuullukka. No ei mittä — kiva sivisty. Rokkarit loista tiätyst, poissaolollas. Paitti yks. Hra Elvis Presley o saanu armon. Pokka petti pahemma kerra:

»Elvisin tähdenomainen nousu – – hän pystyy soluttamaan kurkustaan ennenkuulemattoman ihmeellisiä äännähdyksiä ja hälyä. – – Hän omistaa useita kalleimpia autoja. Hän on eräs viime vuosien suosituimpia levytähtiä, mutta hänen päivänsä — kuten niin monen muun sensation ennen häntä — ovat jo luetut. Ja kuitenkin nuoriso teki vielä jokin aika sitten haltioituneita mellakoita hänen ”musiikkinsa” haltioittamana ja tytöt olivat onnellisia saadessaan edes koskettaa häntä.»

Urpo orakkeli! :D

Opus o tiätyst muutenki ko juaste… siis kepjäst kasattu. Etulehrel kyl seisso komjast et »Ulkomaisia kevyen musiikin levytähtiä kuvin, elämäkerroin ja levyluetteloin», mut sisältö o toine juttu. Elämäkerraks riittä pari virket taik ei mittä; syntymäajat so. pelkät vuaret o mitä sattu taik puuttu, ja »levyluettelot», nee vast hauskassi onki. Levytähtie levyi kyl luetella, tyylisse otsikol »78 kierr./min», mut älpyitte nimist ei puhut mittä! Pelkkä kappalarotla. Toisalttas katalookinummerot löyty. Mut et LEVYluettelo niinko, oujee.

Yhrest assiast tartte siunat. Tosa ei luje »ulkolaisia». Muute o tod tappava ajakuva.

2 kommenttia artikkeliin ”Elvis hälyilee”

Jätä kommentti