Hei, me huuhaillaan

Mun »hiano» multamedia meina tyssät samaltappa ko viimeks. En ossa päättä millai sen tekis. Hahh.

Tutkailin tosa puali päivää Director-proggist. PDF-manuskas o nätti 500 sivu. Ei hitsi — sitä joutuis opettelema iha oikkiast. Viiko verra ainaki. Huanost tapaukses tarttis peräte ohjelmoira, Lingo-kiälel. Enhä mää ny tommossi millä viiteis, hätähine miäs, heti valmist. Ja oikkestas ko tarvita vaa kuvei ja tekstei. Kälätyst ja hiukka färi.

Täyty ny viäl katto mikä o Fläshi-tilanne, siihe mul o kirjoiki. Mut silt näyttä et isketä hötömölö kehi. Tuttu, ja hanskas. Eiko tekemä. Voiha senki kaku jakka dvd-kiakol, pane vaa pari selaint mukka varoks.

Hyllyhommaki seisso. Kutka meni karoksi. Ei olis kantsinu men utelema remppaäjilt mittä. Kiiru meni ohitte, kert he ei kerkikkä mun parvekkel iha vähä aikka *wirn*. Mut katota ny. Ä poikke vissi huame, ja sillo o pakko olevanas tehrä jotta. Imake. :b

Roudauskeikka täyty huame paiskat. Toril jäi käymäti kert saro. Loppuviikoks ei parane mittä jättä, sillo löyty infferno joka helkuti paikas; kukkurakärryt ja kakrulaumat kiitä pisi hyllyvälei, muist jää laatta. Misä kunnos henkivakutus olika?

Juhannust en viätä, en TOD. Saatan silti häiväst paikalt. Saas katto.

Jätä kommentti