Aamiainen Tiffanylla (1961)

***Aamiainen Tiffanylla
— Breakfast at Tiffany’s — [DVD-kansi: Aamiainen Tiffanylla]
Ohjaus Blake Edwards
Valmistusmaa/vuosi USA, 1961
Lajityyppi/kesto draama, komedia (110 min)
Pääosat Audrey Hepburn, George Peppard, Mickey Rooney, Patricia Neal
Hankintapv 23.8.2011
Huomiot

Kuolematon klassikko? Pahainen päiväperho? Jäin haahuilemaan jonnekin välille.

New York 1940-luvulla. Holly Golightly (Hepburn) on jonkinlainen siivestävä bilettäjä, joskin tylymmästäkin ansiotoimesta on viitteitä. Naapuriksi sattuu kirjailijanalku Paul Varjak (Peppard), jonka puuhat ja motiivit eivät ole ihan puhtoisia nekään. Varjak ryhtyy tyrkyksi, mutta kuinka holly on Holly?

En valitettavasti diggaile A. Hepburnia. Kykynsä ovat rajalliset (mikä näkyy etenkin pitkässä kännäyskohtauksessa) ja nti onkin lähinnä vain filmitähti tyyliin Rock Hudson. Anorektisuus ei tilannetta kohenna. Eikä myöskään Peppard, joka on kummallisen ulkona roolistaan, ja kokonaan kalkkunan puolelle pompataan kun Rooney irvistelee yläkerran japanilaisena (!). Onpa ollut Edwards pihalla.

Audrey-faneille tarjoillaan toki kauhalla. Värit ovat hienot. Isoa kuvaa, Kissaa ja melodraamaa riittää. Luikauttaapa A. tilaustyönä tehdyn klassikkobiisinkin »Moon River». Vierailu Tiffanylla on kieltämättä hersyvä (shown varastaa John McGiver myyjänä) ja loppukohtauksessa valuvat kaikki maailman vedet. Teatterista on varmasti poistuttu pakahduttavissa tunnelmissa.

Mutta mutta.

Kenties korkeanpaikan leirini oli kehno. En ole lukenut Truman Capoten romaania. Sen sijaan plarasin juuri ennen katsomista Sam Wassonin opuksen Auringonnousu Manhattanilla — Audrey Hepburn ja elokuvien moderni nainen (2010), joka kertoo po. elokuvan teosta ja taustoista. Poikuus oli siis viety jo valmiiksi. Eläydy siinä sitten, kun juuri on lukenut kuinka Mr Peppard käyttäytyi kuvauksissa, ja Edwardsin suunnillensa anelleen että ainakaan ei rooliin P:tä otettaisi.

Summa summarum. Aamiaisella on ansionsa vaikka itse en intoile. Vakuutun taas kerran siitäkin että taustainfot eivät ole minua varten. En tahdo tietää juuri mitään etukäteen ja varsin vähän edes later. Kaikenkarvaiset making-of -härpäkkeet, haastattelut, selittelyt ja poistetut kohtaukset saavat aikaan punotusta. Kankaalla on ohjaajan näky, thänk ju veri mats. Silloin kun niin ei ole — tuottajien esmes käpälöityä tulosta — yritän kyllä etsiä parasta versiota. UGH. 8)

Jätä kommentti