Ja he tahtoivat sen näyttävän kuin elokuvissa

Krhmm. Mää ole mennyt miästä ny, luule. *virn*

Pakko vissi tunnusta. Pualtoist vuat o tehny tehtäväs. Mää aloti viattomaisest hommama DeeVeeDee-kikkaroit viime vuare tammikuus, koklama niinko, mut homma ruppeki riistäytymä. Kaik muu viihryke o heivattu. Rokki ei raika. Vinylit hapanttu hyllys, pittimössöst ei kuulu inaustka ja ratioki huaka ko vanhapiika. Äijä vaa hiplaile koteloitas, rippaile ja vahta listojas öökoni huurus.

Kui täsä näim pääsi käymä? :)

Ensmäne syy o satavarmast mun Lituska, MBA. Se ossa skaalat leffat tyylikäste ja pyärittä niit sutjakaste. Winkku-Läpyn kans jourus hikkoma. Kuvaa sai sovitel akkunasse et kerkes ehtoo, ja wintoussi muuteski… no joo. *huakka*

Toho liitty tiätyst Wanda eli pöytä-Mäcci. Enhä mää enne mistä kikkaroist mittäkä tiänny, mut yhten pvän sattusi honaama: pätki voi pyärittä Wandan dvd-asemas ja varsin muutta ne helkuti piäne kokko. Ripat, niinko sanota. Siit seura, et kiintaril voi kerät näti kokoelman ja vahrat suara siält, lankattomas kotoverkos, punkas seljälläs. Ilma mittä hinkkamissi. Narut korvi ja menogs!

Toine syy o Huutis. Kikkara maksa normikaupas äkkiiki 100 markka. Kenel köyhäl o siihe vara? Eikä tunnu oikkialt muuteska. Harrastus ruppe himottama vast sit, jos täyty nährä pikkase vaiva. Onk kovinki vaikkia pönötel liukumäjes ja höylät caardi Kanttilan 2. kerrokses, reppu täynnäs rusinoit? Toist o Huutikses. Leffan hommamine o traama! Kauva etitty kiakko makka yhtäkki akkunas. Maksaak joku enemmä? Huamaak kukka eres?? Hertta hakka ko heepo vahta kello, ja koht hoilata maammelauluu taik paiskota talriikei partsilt… *nilkki!*

Huutis onki ratkaseva moneltappa. Ei tartte jokapäv vaklat kildroonei hyllymeetrei eikä kannel mittä kottikka. Luukku kolahta. Siihe muute tottu äkki, orottama. Ei kerkki kissa sanoma — addiktijo. Ja tostha tuleki miäle se yks ikuisuusharmittavaine assia mitä ei aikoinas huamattu. Postiluukun kolo. Siit ei mahru älppy. Pari sentti liika tiukka. Jos mahruis, ni tuskin olisin ikän siirttyny leffoihi. Vinyyleit lojuis kämpäs luakka 5 000…

Kolmaski syy. Vinyyleit piräis huuratta aika helvati hyväl volymil, mut krostalos ei voi. Tai ehken voi, jos o tarppeks röyhkiä, mut tähä ikkä tulles fundera jo muitki. Kuulokkeet tiätyst… mut see o eri mailma heti. Ei jytis passo. Samal vaival sit jo narutta aiFounin napit ja väänttä pittimössön kaakost, pal väli.

Toistaseks olla nalkis. Voiki käydä vanha-aikasest. Jätän ne tyyriit reteot ostamati (vaik planeerattu kauvan o) ja pykäsen kototeatterin! Sunkka mittä hullumaissi palatsei ja virityksei, mut simmone siisti piäni. Jonku näköne taulu seinäl. Soitin hyllysse. Muutama kajari, varoks. Ja hyvät luurit! Vaikkei meina uskois, ni eläväkuvei voi iha hyvi kuunnel naruilki. Mää en eres tahroiska mittä hvetillist pauket ja tärinä, tule kyl ilmanki selväks. Rockvinyli o yks juttu, elokuva toine. Mut et niinko joka pv käveis leffas ja pari kol kertta parhhas… 8)

?   ?
?  …yhtä kauniilta ja satumaiselta… ?
?     ? ?                   ?

Nätti näkymä, nupissas. Mut kuka ikän tiätä. Kohtalo voi pompat pelisse. Yks kaunis pv matol makka stailikas kotelo — kauhiat rahat pulitettu The Klassikost. Sisält löyty Kornihalo. Kudpai kutka.

Jätä kommentti