Mon dáq

Mää ole laiskotellu. Plokin naputtelus, tarkota.

Olevanas ollu muutlaiki puuha. Quitziha alko uurestas viikko takaperi *hurra* ja tyähommiski mene palukat uute asentto. Tarttenu pikkase planeerat, sano. Vaik… totuure jos hopota, ni kerenny olis kyl; ei ny vaa o hotsittanu. Tellus pyäri kummiski. Kaik aikanas!

Tänäpä oli puhtipv. Käven apoteekis ja traijasi cittarist repullise.

Pilleripirjoi menin treffama syrän syrjälläs. Mul o yks vakkaritapletti, suht loppu siis ny, ja tuli viimeks uusittu se resepti sähkösest. Mikä tarkotta, et läheti suunniles onniarvoo neti kaut posti — JOL-LEK-KI lekuril. Ei nime, ei mittä. Muute hyvä, mut se JO-KU onnistus pualittama annostukse, ja mun tartti kivast varauttu siihe, et lapoorantti tiskis takka lausuuki: »Tul kuukaure pääst uusiks.» Onneks ei, kiltist antto. Mut voi teit lantepaukui, kenel ei eres ol HIA-NOO eRESEPTI! :b

Cittarist löytyski kuskamist. Sillai o sukkelast meina käyny, etei meijä lähi-Koost enä löyry kurkuika. Sualassi. Purnukas. ISOS. Kiva o kilsakaupal kisko reppu misä pohjaks o liki kolmen (3) kilokrammin jöötipurkki. Hakka se totkai irtohässäkät, viipaletuupast puhumatika. Jiikaappiki suastu. Mut lähi-Kooho olis nafti 700 meetri…

Osti pitkäst aikka härkäpapui. Mitähä sais aikaseks?

Jätä kommentti