Seppo Huunonen — Lampaansyöjät (1972)

***Lampaansyöjät
[DVD-kansi: Lampaansyöjät]
Ohjaus Seppo Huunonen
Valmistus/vuosi Filmi-Ässä Oy, 1972 (Suomi)
Lajityyppi/kesto/väri komedia (88 min), väri
Pääosat Leo Lastumäki, Heikki Kinnunen
Hankintapv 9.5.2012
Huomiot Perustuu Veikko Huovisen romaaniin

Vuodet kultaavat muistot. Pettymyksen puolelle.

Lampäänsyöjät on eräänlainen tie-elokuva, ja buddy tietenkin. Juonta ei käytännössä ole. Sepe (Kinnunen) ja Valtteri (Lastumäki) vain ovat talven mittaan tympiintyneet normityössään ja kesän tullen toimistoksi vaihtuu korpi. Istutaan tulilla, herkutellaan, torjutaan nestehukkaa. Läppä lentää. Maisema vaihtuu. Lampaat maksavat viulut.

Kinnunen ja Lastumäki ovat timmissä tikissä. 26-vuotiaan Kinnusen hahmossa aistii tiettyä nuoruuden (ja taistolaisuuden) ehdottomuutta, sellaista, joka 2000-luvun katsannossa vaikuttaa jotenkin sopimattomalta. Näin se siis käy, vanheneminen. Lastumäki toikkaroi erittäin suomalaisesti eikä häpeile yxpackiaan. Nykyisenä hyperbodykorrektina aikana ei tällaista filmiä voitaisikaan tehdä. Yritys tyssäisi jo rahoitukseen. Löytyisikö edes katsojia?

Maisemat ovat hienoja. Kylämiljöö, luonto ja suomalainen kesä, loistavasti tavoitettuja kaikki.

Jokin ei silti toimi. Elokuvan rytmi on outo, tempoileva. Huumori on kummasti kuivunut vaikka oleelliset huovismit ovat mukana. Tapahtumatkin alkavat (tietenkin) toistaa itseään eikä reseptin ja valmistusprosessin kehittyminen oikein riitä. Nälkä kyllä tuli. Tunnin kohdalla seurasi siirtymä teatterista keittiöön.

Ehkä elokuvaa ei olisi pitänyt tehdä. Ainakaan sitä ei ole syytä katsoa kesällä. Vasta kun pakkanen panee ja myrsky raivoaa nurkissa, silloin on kuulun rosvopaistin aika. Muulloin, avataan kirja.

Jätä kommentti