Toivelauluja 4 • 1950 • 1/3

[biisirotla-4][/biisirotla-4]

Rakovalkealla

Lapista on kyhätty lauluja paljonkin. Hyviä vissiin vähemmän, sillä laakista tulee mieleeni vain kolme: »Lapin jenkka», »Lapin tango», ja tämä käsittelyssä oleva. Kaksi on hra Helismaan kynästä — aihe siis hallussa.

[Toivelauluja kansi: 4/1950] Avausnäkymä. Kuin Jack Londonia. Kultaa ja kuntoa, Smoke Bellewin reessä:

On yö, ja tähdet taivahalla loistaa välkkyen,

kuu kirkas hohdettaan luo tunturille.

On ympärilläin erämaa ja outo hurma sen —

on avautunut sydämeni sille.

Tunnettuja ovat tarinat Lapin hulluudesta. Laulu vahvistaa uskomuksia:

Ken suoniinsa on saanut Lapin-kuumeen polttavan,

sen mieli tänne lakkaamatta palaa.

Polttaa ja palaa. *Tykkäys* :b

Lapin erämaa, tunturit ja hanget. Haltiat, noidat ja revontulet. Ne kaikki välittyvät laulusta niin vahvasti, että itselläni herää aina hillitön halu pakata rinkka ja karistaa lähiön purkat lenkkareista. Havuvuoteella rakotulen rätistessä, kuppi kuumaa kuksassa, maahisten huokaillessa, kaukana kavala maailma… Mutta järki aina voittaa.

Hyvä on huomata säveltäjä: Helismaa itse. Unohtuu helpolla että tekstitaiturilla oli nuottikynäkin sangen hyvin hallussa. »Balladi villistä lännestä», »Reissumies ja kissa», »Päivänsäde ja menninkäinen». Turisti ei tuohon yllä. Ja aika tukevasti ollaan sarjassa »näitä ei enää tehdä». Pikana kohoaa muististani yksi ainoa, Turkka Malin sielua tavoittava »Täällä Pohjantähden alla». Sekin kantaa jo 21 vuoden renkaita.

Ehkä niitä tehty on. Kenties on jossain tulossakin, en vain pidätä hengitystäni. Vai kuka nykylauluntekijöistä pääsisi jatkoon — Cheek? Jukka Poika? tuurekilpeläinen? No niin.

Sävel ja sanat: Reino Helismaa

© Fazer julkaissut vihkosessa »Tunturilla tuulee». Tapio Rautavaara laulanut Rytmi-levylle R 6090.

[Toivelauluja-details]

Jätä kommentti