Ranskanmaalla kaunis päivä vaipui juuri iltaan

[Euro16-logo]

Mut mitä se tähän kuulu. Ehtoo se on täälläki. Kauniski.

Jalkkikses ei onneks ol enä ehtoo, ei ainaka täyspimjä. Meinate, joku 200 vuat piti poltsii potkiskel, ja ittekki koko ikäs kärssi, ennenko lyhryt syttys. Esmes:

1) Viämäril on spreypottu housunkaulukses
2) Päätyrajal seiso tuamittija
3) Maalin sisäl on kammera (taik jotta)
4) Selostajan voi mykkentä (peliäänet pysy)

Tommoset tuli äkki miäle. Mää ihmettele.

Kui helvatun mont vuasikymment siäl kentäl tapelti ja tönitti ja räpelletti, ko vaparis ei muuri ollu kohrallas. Eikä eres pysyny paikallas. Yks piäni suihke…  – Ja 1966 pomppas kuula yläputkest maaliviival. Olik vai ei. Viäläki tule pupis turppa jos erhetty vääräs porukas vannoma. Jos olis ollu vaklauslinssi tolpas…

Ja se kaikist tärkkiä. Kaik ne sadat matsit ja kymmenet turnaukset… zildjoonat bubit, loukiot, oskulaukkaset, terokarhut… ja siihe viäl moterni rutto, kommentaattoristi. Ai jumangavitas! Elämä kerkis lyhentty ussemma vuare, orjantappura jätti pahat kolot. – Nyt vaa pikkase räplä säärint, ja sisso! Peliäänet kuuluu, mut tuubaäijät lakka kiakumast. Paha kyl se ei uletu wanhoihi vireoihi…

En tiärä ketä kuuluis kiittä, viimisest varsinki. Ylen porukkaa vai? No, kumarreta varoks kaik ilmansuunnat. Ja hoilata hoosianna.

Jätä kommentti