Älä Emmi…

…ota ennemmi tilaisuurest vaari. Taik siis muari. Nuari.

K

akstuhatluku oli moneltappa kehno. Kylmä vihurit puhalteli eikä musan pualelka pomppima päässy. Ratio nytkähti. Villevileenit, tämä sulojen henkine suku, kekkas soittolistan ja sitä myäre katos pallit; toimittaja muuttus toimittelijaks. Sil tiäl sit ollaanki. Valopilkut — vähis jo sillonki.

[Emmi: No Nothing]

Yks säre osus hylly. Emmi. Salaperäne Vilppulan Veega, ketä noi vaa varottamati keinahti framil ja samaltappa siält sit katoski. Kaks kiakkoo mun miälest kerkis tekemä. Tämä kakkospläjäys No Nothing (2002) korista kokoelmi, kirpparil tuli joskus napattu. Veivailen sitä nykyäski, pari kertta vuares. S’oon iso kehu, sano. :b

Mää ihmettele. Miks varte hän ei preikannu? Siis sillai oikkiast, kunnol, ulkomail, Euruupas. Kyl sitä sillomailmas paljo pahemppa sondaa levitetti listoilt viattoman korvisse, joka päivä ja mittä häppemäti. Eik hänt vaa huvittanu? Vai käveks siltappa ko 1970-luvun finkeil, ei osattu tyrkyttä. Kaikemailma hanoiraksut ja yätoivot kyl pantti rahoiks. Mää murhetu!

Kantsi kuunnel. Korvilot auki. Kiakko on tasapainone, täynnäs hyvei laului. Nätist kilkutettu ja viksust veretty. Emmi putsa plattiat kaikil pakarisil ja varttiaaseil!

Jätä kommentti