Suomi Suoraan Syöksyyn

Tyhmä ihmine teke paha jälkke. Siit pahemmaks pistä ainostas seurava painos. Tyhmä ja ahkera.

Tommone aikuste ihmiste ikiaikane viisaus nährä parast’aika käytännös. Erelline sh*tback-hallitus haukutti pystysse eikä sunkka turhanpäite. Aito siilinjärveläine rojekti. Alottamist vail valmis. Sen jälkke tiätyst jo luulti, hyväst syyst, etei huanomppa vois ikän missäkä nährä. Vähämpä tiäretti. Nyte hääräile SSS. Ahkerast.

Mää en ol mikkä nuari kolli. Kaikelaist on nähty. Mut tämä viimine vajaa vuasi ylittä kaik kuvitelmatki.

Lue lissä…Suomi Suoraan Syöksyyn

David Bowie – RiP

Nonni. Nyt sit delas maestro Bouwiki. Kerenny menemä ko pari viikko Lemmyst. Rivit harvene, pahuksemoist vauhti.

Bowie olis piremmä jutun väärti. Toreta ny vaa lyhkäsest, ett joskus 1970 kuulin (ja sain Akai-kelamankal) kappalan »Space Oddity». Hämmästelin ankarast niit hianoi avaruusäänei. Ja nialasin kouku. Eikä kauvaaka, ni joha laval keinahti Ziggy Tähtisumu. Niist loistolauluist en sit ikän toipunukka. »Five Years», »Moonage Daydream», »Starman»…

Ei tommotti enä kukka ossa tehrä.

Sit myähemmi, ko rupesin isonttuma ja Bowieki sekoilema, hohto meni karoksi. 1980-luvul viäl heräsin ko tuli se »China Girl» -vaihe, ja vireot, mutt see jälkke luavuti. MTV-hörhöilyil oli kolkot seuraukset noi muuteski. Mutt alkuvuosie vinyylit löyty hyllyst ja kyll niit kans tasaisest hinkata. Opuksiiki muutama o, tiätyst.

Sou lonk sit vaa, David, ja kiitti kaloist. Upja ura ja mahtava jälki.

Toivelauluja 7 • 1951 • 5/6

[biisirotla-7][/biisirotla-7]

Reppu ja reissumies

Voimakaksikko Kärki – Helismaa pudottelihe klassikkoa näihin aikoihin kuin vaavi sinappia. Ihmekös se. Sota oli jo kaukana. Äijät kunnossa. Nopeita kuin ajatus. Ajatus ei silti karannut.

[vihkosen kansi] Aihepiiri on tuttu. Kulkuri tekee matkaa, Luoja tietää minne. Reppu roikkuu selässä. Sen mukana kulkee kaikki tarvittava, myös symboliikka.

Mut suru jos on repussa tai ahdistus ja huoli/

niin repun painoon lisäystä tulee toinen puoli.

Reppuun vertautuvat jopa moraali, ulkoinen habitus, kenties sielukin. Välillä painaa, toisinaan rispaantuu. Mutta yhä vain yhdessä jatkuu vaellus — reppu ja reissumies, koska »kumpikin paikkansa ties».

Mukelona ihmettelin ankarasti yhtä säettä: »Oli kylmä tai vaikkapa vari». Vari? Kuulinko väärin. Ei meilpäi ny mittä tommossi juteltu. Vati?

Paha kyllä, Kuukle oli 60-luvulla vähän vaiheessa. Ja köyhässä töllissä, Otavan Suuren Tietosanakirjan tilalla Suuri kolo. Edes Pikku Jättiläinen ei tiennyt :) Olinkin sitten hyvän matkaa aikuinen ennen kuin merkitys selvisi: kuuma. Ruåttista kai, »varm». Logiikalla olisi arvannut, mutta piiri oli jäänyt tekovaiheessa ruiskaisemati.

Louhivuoren ääntä en saa tähän oikein sovitettua. Taisin veivailla Hra Rautavaaran (1965) versiota yli tarpeen. Ja onhan niitä. Kudpai.

Sävel: Toivo Kärki

Sanat: Reino Helismaa

© Sävelteos julkaissut vihkosessa »Pirteät pelimannit 5». Matti Louhivuori laulanut Decca-levylle SD 5139.

[Toivelauluja-details]