Juhani Tamminen

Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen.

Prinsiippi 1
Kiistatta: Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen.

Prinsiippi 2
Ehdottomasti: Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen.

Prinsiippi 3
Suvereenisti: Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen.

Prinsiippi 4
Sensaatiomaisesti: Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen.

Prinsiippi 5
Näin ollen: Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani Tamminen Juhani TamMINÄn.

Nilkki-Sailas on puhunut

Nonni. Tämä neropatti tahto ruvet perustama tyättömien, opiskelijoitten ja muitte vammaste keskitysleirei.

Ei paljo muut voi sanno.

Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta loppuraportin luonnoksesta ilmenee, että Sailas ryhmineen haluaa muuttaa nykyisen opintotukijärjestelmän lainaperusteiseksi. Vastaavasti työttömyysturvan saannin ehtoja tiukennettaisiin ja kestoa rajattaisiin. – –

Raportissa päätellään, että velan kertyminen muodostaisi luontevan kannustimen nopeaan valmistumiseen.

Mää olem vissi pahaste missannu jottai.

Jos mää ny mittä tiärä, nii se opintoraha (ja asumislisä) ova jo nyttekki ollu liiam piänii. Sen kokossi, et jo nykki o ollu pakko men välil töihi taik otta velkka. Nyt tahrota tehrä opiskelu vaikeemmaks ja palat takas niihi aikoihi ko ainostas porhoje kakaroil ol vara opiskel.

Kuka o nii hullu et otta nykyses mailmas kymmenie tuhansie euroje velkoi?

Kansa on puhunut – mikä on kansassa vikana?

Karpela, Halme, Juhantalo, Ahde, Salovaara…

Muinainen missi ja tissiliivimannekini (19.126 ääntä). Rasistine napinkiskoja (16.390 [sic]). Entne koplaja ja rikoksest tuamittu (8.481). Pehmossi hopottava rariokekkale (1.603).

Oo-jja. Meinate, eiks siäl kansaerustajam vaatimuksis puhuta jottai semmost ko et tars ol kunnialline ja hyvämainene. Ja taitava ja rehelline ja nautti luattamust?

Anteks ny vaa: mun miälest vaatimukse täytty hiukka huanost. Mul o vissi jottai vikka pääs ko mum miälest rikoksest tuamittu tai hormoneitte nappaja ei ol iha erikoise luatetva eikä ittesnäyttäjä kovi hyvämaineine. Ja jokku sanova et täst liivierustajast olla puuhamas perät ministeri!

Mut täl Halme pojal vois kyl ol käyttö pariski hommas. Kekata ekaks uus minister: urhheilu- ja ulkkomaalaisminister. Ropinkiasiat tulsis kerral kuntto ko kaik testit poistettas — paitti niilt urpoilt joil ei nappi maistuis ja jokka erelles sanosis niinko olevas puhtossi.

Ulkkolaiste kans sosiali-Touni onki ain tullu hyvi toimee, erikoise hyvi niitte kans ketä ei ol kerenny alt poijes.

Mut voi mahoto. Hiukka enklaki mää taira ol, ja vissi vähä huanoste tämä assiam pääl: ko et kui voi pääst Suame eruskuntta jos saa ääni kerrassas 1.603 kappalat (Salovaara). Ja toisaltas jäär pakal vaik äänii olsis melkkeist 6.000 (Veltto Virtane).
Joo joo — kyl mää tiärä, älkkä sanoka. Siin ruveta räknämä jottai suhteellisuukssi.

Mum miälest tommoses ei o mittä suhtellisut, päivvasto. Koko systemi tarttis laitta iso remontti. Mut turhha orotta; samallai se tehrää muualki. Ei surkkia tyätö mittä tyäplatsei saa, ne saa siiffin sukulaine ko se o »suuren pualuen miähi»…

Turu tauti elossa ja voi hyvin?

Nykysi nii kovaste olla Europpa ja iha luva kans juara fiinei viinei puistois. Moni jo luuleeki etei ol enä Turun tauteika. Ol vai!

Kyl vaa on ja iha niinko enneski. Täsä muutami jutui mikkä tapahtus tosa pari viikko takaperi, yhten päivän ja kaikki pari tunni sisäl.

[Et kyl Turun kauppatori on kaunis!] No ekaks toril. Mää ostan siält nykyjäs melkkeist kaik, hyvä ja erullistki o ja myyjä ova mukavi. Siänet ova mun herkku ja simmossi näky oleva nykki tyrkyl. Niithä myyrä litroittas ja lapus tiskil lukkeki et 1 litra/1 euro.

No mää sitt sanoma pimul et: »Päivä vaa taas ja eiks laitet simmone nätti literi noit herkkusiäni». Mut se ei ruppekka mittama litran mital mittä, vaa alkka kaatama simmoses sinises muavikipos oleva mitättömä näköst siänisatsi siihe pussisse. Mää epäile koht etei simmoses voi millä ol litra verra! Se kauppias itte o kohnamas siin viäres jottai ja alkka tiuskima koval äänel et »No se ny KUM-MIN-KIN maksa eurom purkki!#?@!#@!».

Mää jää monttu auk! Pimu ruppe pehmenttelemä; mää sano et peril kyl meni, mut emmä ol mikkä ajatustelukja: tosa lapus sanota et litral o toi hinta ja simmottis se o ain ollu ko mää ole pruukannu siäni osta.

Mää lähre, miäli harman… :o

Joulu pakka pääl – olek sää reeras?

No en ol!

Joulu EVVVVVVK. Sen verra täyty silti peräks antta, et kuus kortti läheti. Lisäks neti kaut myähemmi yks mokoma. Ja omal Jessel tiätty lahja ja kummisällil kans. Mut muute ei munt missäkä marketti-infernois millonka näje. See o vähämiäliste puuha, jos mult kysytä.

Sem mää kyl ymmärrä et penskoje tartte lahjoi saara, mut vähempiki hössämine riittä. Yks järkevä lahjus tai lahjakaardi ja siihe mialuste omatekone kortti mukka jos mahrollist. Kiiret ja ressikä ei tul, ko vaa muista ajois riipusta kalenterisses joulukuun eka viiko kohral, et »ost lahja». Se o sil förttis tröbö.

Mittä läävässäs koko kesä röhnöttänyt ei kans pöyräs loju, mää ko ole jo melkkeist kokonas ruahopurija. Kyl tavallisset sapuskat riittävä. Kuuski o kymmene vuat wanha muavine; hyvi välttä eikä tartte korjat jätöksi. Viäl äiskän omatekemä koristus ovesse roikkuma. Oojja.

Joulu o kauva sit karottanu alkuperäs. Miks varte sit tarttis millä erikoisel taval juhli sitä, et (Juicen sanoil):

Jouluruuhkass ihmine sokkona rynttä
seas adventtisohjo se kynttä.

Mut hyvä joulu vaa kummiski kaikil, nii iso ku piäneeki tönösse.