Siniveristä

Olen täst vissi ennenki jutellu. Assia johta toisse. Kirja levysse, vaik.

Pikkase aika takaperi sain oikke hiano opukse lahjaks. Queen: Koko ura. Helkuti nätti pualtiileskivi, arvokas, rahaski. Ja entäs ko rupes lukema. Ziis. Jo koht himo hommat lätytki.

Ei mittä uut sunkka. Käyny enneski. Boss, Clash, Pinkkarit, ainaski. Leffapualel Bogey, Bacall, McQueen ja juur viimetteks, Clint. Äkki kaik hyllysse.

Tommoses tapahtu jotta sukkela. Ko lukke musakirja, hyvi naputelttuu tiätyst, ni musaki ruppe elämä iha oma elämäs. Toiselaist ko mitä kajareist enne kuulus. Tippaleiväs vääntty joku bitti eri asentto, huama eri assioit, kuunttele eri taval. Helkutist vaikutta tiätyst, et tule kaikemoist inffo. Kuka kappalan kyhäs? mitä häne elämässes kuulus? miks varte jutut meni niinko meni?

Ilma taustoi o pelkkä musa. Hyvä ittenäs, paremp laajemmi. [levykansi] Mut tostha ny voiki jo arvat mitä seuras!

Ryntäsin viime viikol vakkarikauppa hommama uupuvi Queen-lätyi. Äää! Yks ainova. Suht parhast pääst kylläki (A Kind of Magic, 1986), mut see ny oli vähä sama, ko alkkomahoolistin pilssu. Mää oli ajatellu kaapat nätti 4–5 kiakko *ehe-ehe*.

Queen ei ollu, pakko sanno, kovi tärkkiä mul alumperi. Pari eka platta meni ohitte ja tiätyst se ainova Suame keikkaki, 1974. *Kuka siäl muka oli?* Mut »Killer Queen» oli jo kova juttu. Sitä veivatti angaraste Turun diskois 1974–75. Ja sit tuliki »Bohemian Rhapsody» ja perässe huippulongari A Night at the Opera, ja… äijä oli myyty. Mutei siinkä kauva menny. Taso putos, hohto katos, tuli punk ja… ei oikke enä innostanu. Stadionrokki rupes valuma joka tuutist, sem pääl viäl halvatu »musikkivireoit», ja viäl senki pääl 80-luvu syntsatrummut. Kudpai! *brkl*

Tämmöne pumppu  jaka tiätyst porukat. Yks dikka ja toine viha. Ja totanoiskis, tonki opukse sivuilt voi kyl kaivel pari intresantti quotet, 80-luvu pualest välist:

Mister Roger Taylor: »Meillä on vielä rock’n’rollissa mustalaisten mentaliteetti.»

Hra Mercury: »Kun meidänlaisemme tyypit menevät levytysstudioon, voisi yhtä hyvin vetäistä sokan irti: pakostakin räjähtää.».

Ehh. Noi kyl kuuluis, IMO, enämpi Sex Pistols -houruje hypetykse.

Mut. On vaikke sanno mitä Queen — siis musikki — on taik ei ol. Joka äijä o virtuoosi omas hommassa ja kolme tyyppi hoila, jokane omal saundillas. Kappalat mene lairast toisse ja joka helvati genre käyrä läpitte: hard rock, pop, balladi, music-hall, proge, ooppera ja stadionhoilatus — Deep Purple, BCR, Fred Astaire, Caruso ja later Bon Jovi. Kappaloitte ja kiakkoje sovituksetki o enemäkses iha ylittämättömi. Mittä ei puutu ja kaikke o ylemääri. Kukka ei ossa samalaist tehrä. Nonni?

En ossa ittekkä päättä. Siks varte tahronki kaik levyt. Mut jokune assia o varma. Samalaist pumppu ei enä ikän tul, eikä varsinka toist Mercury. Tykkä taik ei, turha koitta koton. *pannas seurava soima*

Lätynpyörittäjän kylä

[Kansi: Police – Walking on the Moon]

Tyähommis tuli paussi. Pöyräl uus levari. Sinkulat soima!

Sinkku soitta sinkkus, siit o kyse. Siis et vetä kaik läpitte, ainaski kursorisest, ja sit arvotta ne asteikol 1–5 ja lykkä infot nettisse. Helkutinmoine jopi. Kiakoi makka hyllys yli tuhat. Eilä kaappasi hyllyst 10 senti nipu, nätti 50 platta, ja pual ehtoot meni heti karoksi. On kyl hianooki, ei silti. Mukavi aikamatkoi.

Lue lissä…Lätynpyörittäjän kylä

Hamsteri ja syksy — part II

Nonni. Jatketas erellisest.

Listan alkupääst kälätetti viikko takaperi. Täsä tule loput.

Elkie Brooks

: Pearls II (1982)

Eric Burdon

: Darkness–Darkness (1980)

Randy Crawford

: Abstract Emotions (1986)

Fairground Attraction

: The First of a Million Kisses (1988)

Guess Who

: Rockin’ (1972)

Joe Jackson

: Look Sharp! (1979)

Vera Lynn

: The World of Vera Lynn (1969)

Moon Martin

: Shots from a Cold Nightmare (1978)

Bette Midler

: Thighs and Whispers (1979)

New Seekers

: Now (1973)

Graham Parker (And The Rumours)

: The Up Escalator (1980)

Tina Turner

: Queen (1975)

Van Morrison

: No Guru, No Method, No Teacher (1986)

# Vera Lynn

One-hit wonder, niinkos kaik hyvi tiätä. Täsä löyty tiätystki se, Tohtori Outolempi -loppu. Eikä enemppä tarttekka. Joskus kantsi maksa yhrest klassarist 12 markka.

# Moon Martin

Täst herrast kohkatti ankarast aikoinas. Lupauksi ei vissi iha lunastettu eikä äijäst juurka myähemmi kuultu. Nätti lätty kumminki. Avaus »Hot Nite in Dallas» rulla mukavaste ja samahenkist tavara löyty. II-pualen ekast »Bad Case of Lovin’ You» teki kovan hitin Robert Palmer -vainaa, Elkien paartneri Vinegar Joes.

Taidan arvat miks varte MM katos. Hän ei ol kovi persoonalline laulaja. Liika pal biisitte varas.

# Bette Midler

Bette o persoona. Häne levyjäs olen kauva keräilly. Madame Midler o parhaimmillas liven, mut kyl lättyjäski kelppa kuunnel. Täsä mennä viihdelinjoil, mutei valittamist. Toimii taustamusan oikke hyvi.

# New Seekers

Hehheh. Oli pakko osta. JukeQuizin vakkari Tipu nääs meni toukokuun quizissas kysymä ilkkeit: »Mikä yhtye, 1973: »Pinball Wizard – See Me, Feel Me»? Vaik mää taisinki ol ainova ketä tiäsi/pualiarvas oikke, ni kappala en ollu ikän kuullu. Nyte löyty. Dih! :P

# Graham Parker

Parker pumppuines (The Rumour) paiskos 70-luvun lopulla rytmikäst bluussi. Isoin hitti tais ol »Hey Lord (Don’t Ask Me Questions)». Sittemmi puhti tais hiukka hiipu; sama homma ko Marttinil tosa yl. Mut toimii kyl. Ja kiakot keräilys.

# Tina Turner

Kova kimma! Varsinki 60- ja 70-luvuil enne kaupallissi hittipätki. Lätyn eka puolisko o sekopää-aviopualisko-Iken kappaleit, mist ei paljo sanomist, mut frouva teke parhas. Ei klassikko, mut kova dokkari donnan alkuajoist.

# Van Morrison

En ol varsinaine funny. Mut äijä on kova, legenda, ja kaik lätyt tartte hommat. Klassikot varsinki o kovis hinnois. Tämä passa hyvi pinosse.

– – –

Et tommottis niinko. Ihan kiva, ko kokonaisuuttas funtera. Toine juttu o sit, ko mene vaik levymessuil. 150 markka lähtö… :o

Hamsteri ja syksy — part I

»Syksyn tullen sie…» ppari riehuu kirpparin loorastossa.

Vihroviime sain aikaseks, kohnattu lätyiki. Koko kesä o valunu tiatokantoi raivates ja tiäs misä epäpuuhas. Alko näyttä taaski silt, et koht tartte muutta plokinime. Opus- ja whineploki.

Repust löytys kiakoi lopultas 29 kpl. Paiskatas tähä muutama ja kälätyst perässe.

Elkie Brooks

: Pearls II (1982)

Eric Burdon

: Darkness–Darkness (1980)

Randy Crawford

: Abstract Emotions (1986)

Fairground Attraction

: The First of a Million Kisses (1988)

Guess Who

: Rockin’ (1972)

Joe Jackson

: Look Sharp! (1979)

Vera Lynn

: The World of Vera Lynn (1969)

Moon Martin

: Shots from a Cold Nightmare (1978)

Bette Midler

: Thighs and Whispers (1979)

New Seekers

: Now (1973)

Graham Parker (And The Rumours)

: The Up Escalator (1980)

Tina Turner

: Queen (1975)

Van Morrison

: No Guru, No Method, No Teacher (1986)

Niinkos hyvi näky ei mittä erikoist sunkka. Jokune kova tyyppi o mukan mutei killereit heiltkä. Toisen kaut, tosa o kaks mitä ole hinkunu kauva aikka, ja kaik lopukki täyrenttä hianost kokoelmi.

Jokune sana. Paha kyl yhtikä kuulemati, kert makkarin kinuskilevari myy taaski ei-oot — neula ei stana suastu. Nyte kärtsäki närvi, ja viäl täl viikol käyn veivamas jostain keskustan puljust USB-vempaime. Halpis taik sika, pal väli. Kyl täyty jo ruvet kuuluma, brkls! :O

# Elkie Brooks

Elkie o mun nuaruure rakkaus. Vinegar Joest lähtie ja vähä samaltappa ko Randy Crawford (kene kiakoi löyty pinost kolme). Kummakki o loistavi lyylei ja pikkase sivus valtsusuasiost. »Pearls» vinkka tiätyst Janissi päi eikä olleska turha; äänt löyty kyl Brooksiltaki. Näky oleva muutama inresantti veto: Coffin–Kingin (Dusty Springfield) -hitti »Going Back», Moody Bluesin »Nights in White Satin» ja Pinkkaritte »Money» (!). Ei donnal ainaska päät palel, sano.

# Eric Burdon

Kaik tiätä et Burdon o kova sälli. Soolokiakot vaa o tahtonu valu plörinäks, ainaski mitä listoihi tule. Aikoinas oli pari tosi siistiiki (»Monterey», »San Franciscan Nights» ja »Spill the Wine»), mut muit en sit muistakka. Täsä levyl o säveltäjist päätelle wanhoi vähä tuntemattomamppi rockbiisei (Leiber–Stoller, Berry etc.). Eric goes rock’n’ roll?

# Randy Crawford

Juu, kolme plattaa Randylt. Täsä mainitus o iki-IHQ siirappiballadi »Almaz». JO!

# Fairground Attraction

Tartti otta kert kuurel markal sai. Ei pal hajuka. Olik tämä pumppu simmone hiukka goottine enne gootei, uut aaltto 70-luvu lopus?

# Guess Who

Haa. Jokane lätty mist kajahta Burton Cummingsin raspi, o hintas arvone. Eric who?! *no, krhm* Pikkase o rupuses kunnos, mut avattavat kannet ja sanotuksekki tallel. Kanukkikokoelma täyttyy…

# Joe Jackson

Nonni. Tätä kyäräsi moont vuat mutei vaa sattunu. Herr Jackson oli tanakka uuden aallon rytmipluusheepo, sikäls ko muistan. »Sunday Papers» oli nätti hitti. Orotuksi o!

– – –

Mut mitäs piru, ehtoo uhka. Pannas rutinat poikki ja jatketa joku päivä uurestas. Toine puali listast ja pikkase ylläri loppuki. *wirn*

Post skriptumi

Älkkä kumminka vaivautuko. New Seekerssil o (tulos) iha hyvä selitys. :P

Ja juttuha jatku: kakkososa.

Sinkkua säkkiin

No ei varsinaisest. Mut luukku kolahti tänäpä, jokune oli tilaukses Huutiksest.

Niinkos hyvi tiäretä ni Huutikses olsis lätyi hurumykke. Onkelma o postarit. Yhre älpyn kuskamine maksa liki 40 markka. Siks varte tarttis ostel lähemmäs 15 kerral, pakettilooras (nätti 50 mk), ja mialuste kalleiki, et per-hinta olsis passeli. Ei tul hinkuu äkkikä.

Mut sinkut o hiuka eri juttu. Kirjemaksul tule 1–4 kappala, ja Helposti-kuares 5–9. Siin kantsi jo harkit. Harkittinki:

Lue lissä…Sinkkua säkkiin