Toivelauluja #2/1 • 1949

[biisirotla-1][/biisirotla-1]

Luonnonlapsi
– Nature Boy –

[vihkosen kansi] Puoliklassikko. Orgun vissiin huokaisi Nat King Cole?

Virran Ola hoiteli suomeksi. Vihko puhuu Henkka Tiilestä, ja versioita riittääkin. Jalkanen *ähhh* kai tunnetuimpana, nykymmältä ajalta.

Tutkimattomat ovat diggaajan tiet. Minua tämä styge on aina pahan kerran ärsyttänyt. En tiedä miksi. Ehkä jo melodiassa on jotain keinotekoista, sievistelevää, tekosentimentaalista. Sanoitus ainakin on TOD aikansa (luonnon)lapsi. Kiplingin hengessä saapuu hän siwistyksen pariin, turmeltumaton jalo villi… :/

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaiva wikipedioita. Muistini tylsejä luistimeja, plankkailen.

Toivelauluja #1/1 • 1949

[biisirotla-1][/biisirotla-1]

Kuutamoserenaadi
– Moonlight Serenade –

[vihkosen kansi] Verkkaisen swingaavaa Glenn Milleriä. Itselläni ei mainittavaa kosketuspintaa, orkesterikauden ykkösnimi tokk’. Missing in action, 2. maailmansodassa. Tai jotain.

En muista edes finkkiesittäjää. Someron suuri poika Em Aa kyllä kiekaisi swingiä, mutta mahtoiko olla edes koulussa vielä. Klassikot odottivat 20 vuoden päässä.

Vihko puhuu vain pianonuotista. Niitä julkaistiinkin tuohon aikaan runsaasti, ainoa tallenne kun suunnilleen oli sellakkalevy, ns. savikiekko. Sangen särkyvä, varsin arvokas. Kuten grammari. No, ehkä se pappilan pianokin jotain maksoi.

Arvailen tätä myös leffatunnariksi. Uupuu hyllystä. Elämäkertaraina The Glenn Miller Story löytyy, pääosassa James Stewart. Katsomatta.

Toivelauluja

Tämä JukeBlogin juttusarja käy (valikoidusti) läpi Toivelauluja-vihkosten sisältöjä. A6-kokoiset julkaisut ilmestyivät vv. 1949–1983, yhteensä 126 numeroa. Toimittajana kunnostautui sanoittajanakin tunnettu nimim. Kullervo (oik. Tapio Lahtinen, 1922–1996). Kustantajana toimi Musiikki-Fazer.

Yhdessä vihossa on n. 40 laulua. 20–30 mennee käsittelyyn eli ne, jotka tunnistan, ja joihin itselläni on jokin kiinnekohta. Lyhyet stooryt, kepeä pensseli. Jokunen vuosi puuhaan siltikin hupenee. — Ja ei. En kaiva wikipedioita. Muistini tylsejä luistimeja, plankkailen.