Turku • 790 vuotta • 23.1.2019

[Uittamo ranta 2009]
Turus o ain kesä. Ollu jo 790 vuat!

Nii. Turun kaupunki ei tämmäsest pikkujutust viitti mittä sivuillas sanno. Niimpal ymmärrettävä. Ruskian färist assia riittä säkkikaupal, torikuappaaki tartte kehu. Kummottis sillo jotta muut kerkeis.

Turun kaupunki • Facebook: »Turun historian lasketaan alkaneen 23.1.1229 päivätystä paavi Gregorius IX:n kirjeestä, jossa tämä antoi luvan siirtää Suomen piispanistuimen Koroisiin.»

RiP • Bernardo Bertolucci

Bernardo Bertolucci (1940 – 26.11.2018, 77)

Bertoluccin ura ei ehkä ollut määrällisesti kovin mittava — 16 pitkää ja pari segmenttiä päälle. Merkittävyydeltään ja ajallisesti (1962–2012) sen sijaan kyllä. Prime-ajalta ovat omassakin hyllyssäni seuraavat:

  • Fasisti (Il conformista, 1970)
  • Viimeinen tango Pariisissa (Ultimo tango a Parigi, 1972)
  • 1900 (Novecento, 1976)
  • Bertoluccin kuu (La luna, 1979)
  • Viimeinen keisari (The Last Emperor, 1987)
  • Suojaava taivas (The Sheltering Sky, 1990)
  • Pikku Buddha (Little Buddha, 1993)

Ei taida puuttua kuin kaksi. Ja 1960-luvun tuotannoista Partner (1968).

Bertoluccin elokuvissa on jotain kipeää. Ne eivät ole viihdettä, ei varsinkaan alkutuotanto. Niitä ei voi katsoa huoletta. Pitää olla mielentila. Pariisin kiihkoisa tango vaihtuu äkkiä Fiskarsin kympin auraksi, jos samaistuminen Brandoon ei onnistu. Novecenton pituus on haastava. Kuu herättää karuja tuntemuksia. Buddha taitaa sortua Keanu Reevesiin.

Kaikkia en ole nähnyt, en vähään aikaan. Pitänee kehittää ohjelmallinen iltama. Grazie, Bernardo.

Pannaanko purkki Miranolia?

Heh. Tutkailin tosa pikkasen simmost latomissydemii ko LaTeX. Hauskane jude. Sinäns.

Pikkasen tuli innostuttu, ekaks. Näin meina jossain hianon sloukanin tyyliin ”Keskity sisältöön ja LaTeX hoitaa loput.” :) No juu. Hukkasin eilisehtoon ja koklasin hänt. Et olsiskos mainostelus mittä perääkä.

Iskulause harhautta heti. Mihenkä sisältöihi pääse keskittymä vast ko LaTeX on eres jollantappa hallus, 2–3 viikko ainaski. Koko juttu onki oikkestas sama ko naputtelis hötömölö — kaik teksti tartte kääräst merkkausviirakon sisäl. Ulkoasun pane sit paikalles valmis templatti (enemäkses saman näkössi kaik). Vähä siis sama ko kerjäis kaveriltas valmiiin CSS-tiaroston, ja avais selaimen.

LaTeX on 1970-luvun vanki. Kankia. Sillone kompuutteri oli laron kokone, eres VIC-20 ei ollu horisontis. Siks varte ulkoasun säätö kelpas. Mut 2010-luvult ko assia kattele, ni lahonnu o. Piäni vinkki tuleki heti kättelys: LaTeXin täysversuunin koko on likelt 4 Gt. Siis KIKAtavuu. Ei o tält planeetalt. Perusjuttu (MacTeX) otta joku 100 meka, mut siihe saaki sit joka päivä larata lissä makroi ja muut härpäket. Iha vaa verrokiks, mun InDesign nappa 270 meka. Ja ihan toist luakka käyttä.

Joo-o.

Jätän välisse. LaTeX on jees, jos a) lykkä tiäteellist tavara so. opuksi, b) tartte matemaattissi kaavoi, c) ei ossa hötömölö, d) on köyhä opiskelija. Koko mammutti on meina ilmane, jos vaa mahtu konesse. Ja jaksa opetel. Ja fiilat pilkui. Ja suunniles tyyty siihe, miltappa joku muu on ulkoasun planeerannu.

Pannas InDisaini auki ja menoks!

LaTeX