Joulu pakka pääl – olek sää reeras?

No en ol!

Joulu EVVVVVVK. Sen verra täyty silti peräks antta, et kuus kortti läheti. Lisäks neti kaut myähemmi yks mokoma. Ja omal Jessel tiätty lahja ja kummisällil kans. Mut muute ei munt missäkä marketti-infernois millonka näje. See o vähämiäliste puuha, jos mult kysytä.

Sem mää kyl ymmärrä et penskoje tartte lahjoi saara, mut vähempiki hössämine riittä. Yks järkevä lahjus tai lahjakaardi ja siihe mialuste omatekone kortti mukka jos mahrollist. Kiiret ja ressikä ei tul, ko vaa muista ajois riipusta kalenterisses joulukuun eka viiko kohral, et »ost lahja». Se o sil förttis tröbö.

Mittä läävässäs koko kesä röhnöttänyt ei kans pöyräs loju, mää ko ole jo melkkeist kokonas ruahopurija. Kyl tavallisset sapuskat riittävä. Kuuski o kymmene vuat wanha muavine; hyvi välttä eikä tartte korjat jätöksi. Viäl äiskän omatekemä koristus ovesse roikkuma. Oojja.

Joulu o kauva sit karottanu alkuperäs. Miks varte sit tarttis millä erikoisel taval juhli sitä, et (Juicen sanoil):

Jouluruuhkass ihmine sokkona rynttä
seas adventtisohjo se kynttä.

Mut hyvä joulu vaa kummiski kaikil, nii iso ku piäneeki tönösse.

Pruce näkke munt

[Artikkeli] Toka kerta tore sanos, täsä tiketi hommamises.

Ensmäine coitus valus kintuil, vaik vyärytys oliki kova; Lippupalvelun Inttttternettihä meni jumisse, ko koko Suami ryhty kärettämä yht ja sama osotet.

[JL kykkimäs starikal] Oliha siin kyl puuhamist nyttekki. Kolme varttii rotta toises käres ja kapula toises, vuarotelle. Lopultas kummiski päästii sivul vahtama paikkatas. Piippuhyllyl tiätty jourutti ko harkimolaisse ol varannu kaik rinksaitit. Mut hyvä näi, topi ol jo karonnu.

Viäl ko kekkais et millai siält kivikyläst pääsis takasi sivistykse parisse. Keskel yät. Tooki ei kulje eikä vissi eres onnikka. Tartte vissi yhristä rokki ja kesälomareissu: menomatkal filo tookin mukka ja sotketa yäl kotti… :b


[Rising-Tour juliste]Ja jos ketä tahto lukke lissä, ni täsä olis 12.6. värkätty selostus juur enne konsertti veretyst leirityksest. Kuivaharjotust, peipe.

Tumpula jenkit

Meinate, ko ameriiikkalaisilt o ussestki kysytty et miks varte niitte kaikkie tartte ain rahrat sitä rivolli fölisäs, ni mont kymment vuat ne o ain hokenu kaikis haistatteluis, et siks varte ko tartte voira pualustauttu.

No nys siäl o jo vähä aikka joku juassu pisi pusikoit ja sualannu felou kansalaissi yhrel laakil keskel parkkipaikka. Kukka ei saa kii.

Miks varte ne ei ny sit ammu takas? :-P

Pandoran loora o aukastu

Pääkanisteri, tämä Lipponen hyväkäs, juaksi heti lauvantain telkus selittämäs.

Meinate tämä iha ensteks tärkeimmä asjan, etei mittä hättä. Ett Vanttaa oli iha vaa simmone yksittäistapaus. Pyhä sylvi! Kyl mar ny jokane see verra ymmärtä, et pahempi juttu jos olis assial ollu joku känki. Mutei eres pualt sana mistä torellisist syist.

Niinku vaik siit, et jottai tämmöst o tiäretty orotta, kansan paris. Mää ole itekki vartonu jottai tommost jo nätti 10 vuat — siit ast ko laman varjol poliitikot rupes alesajama kaik mahrollise sosiaaliassiat. Kaik huanoni: raha annetti ain vaa vähemmä, tukityät lopetetti, miälenterveyspotilaat ajetti karuil. Kylmäherra Viinane anto lausuntoi et ansiosironnaine on syäpä [sik!] ja Krutso alotti kyärämä sossuturvan »väärikäyttäji».

Onks kovinki ihmeelist jos kansa ruppe sekkoma?

Sekomukse eliittiherrat ova 10 vuat ajane jutui ales ja julistane suurel äänel, et jokane o suur yksilö, ja vastuus iha itte omast elämästäs. Tai niinko joku sanos koirakurillas, et jokane o oma elämäs sijotuspankkiri. Etei muist nii kovi väli ol, kunha vaa saa toteutta ittiäs. Noni. Ny alkka sit ol aika pal näit gerttei ku toteutta ittiäs. Kaik hyvi, SekoMOLOhvi?

Pop Dylani laulo aikanas, et when you ain’t got nothin’, you got nothin’ to loose. Naulan kantta. Jos ei ihmisel ol kavereit, jos ei ol tyät, jos ei kukka välit eikä ol mittä toivo — onks sit yhtikäs väli mitä tapahtu?

Näpit irti kirjastoautoista

See verra mää lopultas suivaantusin, et väsäsin Turusanomisse kirjotukse.

Näpit irti kirjastoautoista

Oikeasta elämästä jo kauan sitten vieraantuneet turkulaiset päättäjät ovat jälleen tekemässä sen. Ilmeisesti piipun suuta saa tällä kertaa katsella kirjastoautopalvelu, säästöjen nimissä tietenkin. Onko tämä unta vai fiinien huumaa?

[Kirjotus lehres -kuva] Kirjastoauto on loistava palvelu. Se tuo lähiöitä myöden lähes kotiovelle monipuolista hengen ravintoa. Tarjolla on kirjoja, lehtiä ja nykyisin myös CD-musiikkia. Tilaamalla saa sen mikä hyllyihin ei ole mahtunut. Henkilökunta on erittäin osaavaa ja sympaattista.

Monille kaupunkilaisille kirjastoautopalvelu on merkittävä henkireikä. Kirjallisen sivistyksen lisäksi toiminta tarjoaa myös sosiaalisen ulottuvuuden. Auto on tapaamispaikka, jossa puhutaan maailmaa järjestykseen ja tutustutaan ihmisiin — jopa naapureihin. Ne oravanpyörään tai sohvaan haihtuneet, jotka ovat tällaisesta kuulleet vain huhua, olkaatten hyvät ja käykää kokeilemassa — ja allekirjoittakaa tutustumiskäynnillä myös adressi tämän hienon palvelun säilyttämisen puolesta.

Aktiivisin käyttäjäkunta luultavasti koostuu vuosia jatkuneen markkinapelleilyn jo ulkoistamista ryhmistä: työnhakijoista, opiskelijoista, lapsista, seniorikansalaisista.

Pirusta ja pikkusormesta tiedetään vanha tarina. Varmaa on, että jos esim. yhden kirjastoauton palvelut onnistutaan nyt lopettamaan, eivät ne pyörät enää milloinkaan liikahda. Aina tulee jostain siltaa, moottoritietä, hotellia, stadionia; rakennettavaksi, pidennettäväksi, katettavaksi. Lakkautusuhan alla nyt olevat autot kirjoineen kuitenkin ovat valmiina olemassa ja yhdessä autossa tarvitaan virkailijoina kaksi (2) henkilöä. Pitänee siis julkisesti vaatia vastaus: minkä kokoinen todellakin olisi lopettamisella saavutettava ”säästö”?

Juurensa kadottanut, perspektiivinsä hukannut ja aatteensa aamulla vaihtanut päättäjä ei kirjastoautoa tarvitse. Mutta me elävät ihmiset, onko meillä varaa antaa kirjastoautopalvelun maatua?

Jari Leppänen, Turku

Tiärä sit jos mittä kauhiast hyätyykä… mut mopiilin väki kummiski oli tyytyväine, et joku eres jotta sanos. Ja määki sain sappeni tyhjäks. :b

Kanetti:
Lopultas, joulukuus annetti tiaroks et yhtäkä mopiili ei sittekkä (tiäteskä) kuapattu, mut pualet vuaroist lopetetti. Siihe atressi tul lopultas yli 1.400 nime — ett kyl mar saa sanno, et eres torjumisvoitto. Hmh.