Tois pualt jokke — Littoisten Lähteenmäki

Kävin kesällä 2011 vilkaisemassa entistä kotitaloani. Niinpä.

Tämä oli ensimmäinen varsinainen kotini. Tämän talon ympäristössä ja naapurustoissa, suunnilleen kahden km:n säteellä kuluivat vuodet 1966–1976. Samoin kuin *köhh* kukkein nuoruus, ainakin sen alkuosa. Mutta mitäpä olisi siitä, tai niistä, ollut jäljellä. Talokin liki tunnistamaton.

[Littoisten Lähteenmäki: 1960-luvun kotitaloni, vm 2011] Murheisna mulkoilin. Monille seikoille on selityksensä, mutta silti. Hämmentävintä ehkä, talosta on poistettu kaikki tuttu.

Kuvasta vasemman puoliskon varastava terassi-osio on rakennettu joskus myöhemmin. Siltä se myös näyttää. Samaan aikaan kait on kyyditetty kuvan keskellä oleva ikkunaseinä. Se ei ole alkuperäinen. Alun perin sen takana oli meidän olohuoneemme.

Lue lissä…Tois pualt jokke — Littoisten Lähteenmäki

Lainauksia

…eli ihan normimeno. Viime hetkel reppu roikkuma, siihe palautukset ja uusinnat. Juaste erestakasi, palates uusinnat ja uuret. *pyyhki hikke*

Meininki sinäns oli selvä. MömMöm-kisat on koht ohitte, Suami lähte lomil. Simmottis teke lainastoautoki. Pakko täytel hylly, vaik vähä huanommilki.

Siis tämmäsil:

Taisto Aho: Raunistula-blues (Avoin Kirja, 2001)

Mark Blake: Is This the Real Life? — Queen. Rockin kuninkaalliset (Otava, 2011)

Annariikka Leino: Maarit (Johnny Kniga, 2014)

Pekka Lounela – Ilona Tainio: Mauno Manninen ja hänen intiimi teatterinsa (Tammi, 1988)

Arto Teronen – Jouko Vuolle: Urheilijat maineen poluilla — kiveen hakatut (Kirjapaja, 2011)

Lue lissä…Lainauksia

Noutaja tulee

…koha ny ekaks on tiätyst menny. Hakema. Lainastoautolt.

Paul Rees: Robert Plant — Elämä (Like, 2013)

Janne Salmi: Vanha rokkistara — Jussi Raittisen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977–2014 (Karisto, 2014)

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot (k & h, 2009)

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 2 (Sammakko, 2013)

# Pläntti

Luvin tosa juur jonku, »Plant & Zeppelin», tjsp. — Mut hey. Kukas näit oikke koortinoitte, nimei meina. Eiks Keefilt lykätty tismalles samannimine, joku aika sit? Nimetki loppunu mailmast…

# Rokkistara Jussi

Osa II, siis. Luvin aikoinas sen ekan, turisinki, ja lopultas hommasin hyllysse. Opus oli ½pilotettu baaskal taitol. Enkä kyl tästäkä tykkä, yhrel vilasul ainaska; kikkara fontti, kaks plstaa, kauhiat välit. Mist ettippäi taide ja rokki yhte kuulu?

# Turun puretut talot 1 ja 2

Stana… :O

– – –
• Kirjalinkit johtavat Kirjavinkit-sivuston arvosteluihin

Viisi

…onpi lainatui, tänäpä. No, katotaas.

Neal Bascomb: Tähtäimessä Eichmann — pahamaineisen natsirikollisen metsästys (Gummerus, 2012)

Luca Caioli: Ronaldo — Elämäntarina (Minerva, 2013)

Ismo Kallio: Kaikkea alaan kuuluvaa (Tammi, 2005) [toim. Solja Kievari]

Wayne Rooney – Matt Allen: Minä, Wayne Rooney (Minerva, 2013)

Kyllikki Villa – Saara Villa: Äidin lokikirja (Like, 2013)

# Eichmann

Tämä o se, etukätte, mikä pinost jäis kätte, jos valkkama ruveta. Pehmiäkantine, nätti 400 sivu, kaik petattu punkka varte. Lukemine onki sit eri assia. Jos täsä vaa kuustoist kertta pyhitetä Jaffa-maa, ja ylistetä Mossadi ja demoonisoira The Pyäveli, ni kudpai. Jos assialinja, okeey.

# Ronaldo & Rooney

ÄHHH. Kaks pallisti ketä en voi siätä! — Tukka-hyvi-kingist paista itte rakkaus itterakkaus Uittamol saakka. Tukka-poijes-tyypist näke sinisist öökonistki, et onneks tule vasta nurtsil eikä pimiäl kujal. Se vaa et… kummakki o Sällin idoleit, eka varsin. Koiteta ny lukke, ennywei. :)

# Kallio & Villa(t)

Ismo Kallio ei munt millätappa kosket… Mut siis, HEI — hän o turkkulaine, alumperi. Sillo saa jo antteks, et o mun Ä:n ikäne.

Villa pualestas on tuplannu (?) äitis matkakirjan, taik jotta. Mää luin sen just, vuarelt 1997. :o Orottelen hiukka ihmeissän tätä.

Tämmöttis. Kai näil ny viikko hupene.

Opustusta

No siis pari vaivast.

Ian Gillan – David Cohen: Omaelämäkerta (Minerva, 2014)

Philip Shenon: Kennedyn murhan salattu historia (Otava, 2013)

# Gillan

Näköjäs… kustantajal jääny aikalukko pääl. Toi alkuteos Ian Gillan — The Autobiography of Deep Purple’s Lead Singer ilmestys jo 1998. Toisen kaut, onha sitä tarvinnu ensix hopotta Jartsan kuulumiset #12, Yälintui vaklat ja danssat Tseek tu Tseek. Kuka ny vaivasest keuhkojast kerki mittä sanoma. Wanha ja ruma ja ääniki menny. Ropiini ruleztd…

Onneks tual yhres paikas tunnisteta Aito Assia. Satuin kans juur plarama yhre Purple-kirjan, ja täst tule siisti verrokki. Purple oli mun viiren tärkeimmän orkesterin joukos, 1968–74, ja näit teoksi selata sillo tällö. Hyllyyki täytellä. Lätyi veivata äärest harvakses. Tartte ol The Hetki.

# Kennedy

Tiileskivi! nätti 650 sivu. — Kirjas taideta vanno taikuri-Oswaldin nime, mää taas ole Stone-miähi. Katotas kui pitkäl jakseta. :/

• Linkit johtavat Kirjavinkit-sivuston arvosteluihin

Lue lissä…Opustusta