Sporttijuhlaa

Nykyurheilusta on jo kauan ollut kateissa kipinä. Treenatut robotit vääntävät eri lajiessa kuin tuskassa, persoonat ovat kadonneet eikä sohvalla enää jaksa samastua tai innostua.

Kaikki on niin vidhun ammattimaista ja ylettömän kehityksen kruunaa yletön TV-tuuttaus. Mutta ehkä on vielä toivoa?

Ensimmäinen toivonhippu heräsi äskeistä tenniksen Ranskan avointen loppuottelua seuratessa. Kentällä olivat herrat Rafael Nadal ja Mariano Puerta, eikä ollut tietoakaan robopallottelusta. Äijät esittelivät koko repertoaarinsa laidasta laitaan. Boltsia soikeeksi, hienoja stoppareita, uskomattomia hakuja ja loistavia yksilösuorituksia. Mikä hienointa, tämä 19-vuotias hispano Nadal palautti kehiin tuuletuksen. Kloppi letkutti kybällä peli-iloa joka kerta kun juttu onnasi. Milloin sitä on viimeksi nähty?

Toinen hieno hetki nähdään toivottavasti tunnin kuluttua, kun Suomen fudisdoorikset kohtaavat EM-skabojen avausmatsissa emäntäjengi Englannin. Esimakua saatiin jo eilen ohjelmassa Matkalla kohti Englantia tjsp. Siitä jäi erityisesti mieleen valmentaja Michael Käldin leppoisa habitus. Ei piiruakaan mitään tammismaista tärkeilyä tai väkinäisiä elämää-suurempia puheita. Onnittelen naisia — on varmaan nastaa pelata.

Karvaperille jalkapalloasiamiehille naisten menestys on paha dilemma. Tilaisuuden avanneen Palloliiton pj:n väkinäinen olemus suorastaan huusi etten minä täällä halua olla, ja surkeuden kruunasi avauslapsus: »Tervetuloa, naisjalkapallon ystävät.»

Niin, eihän se naisfutis mitään oikeaa jalkapalloa ole… sitä on se väritön, hajuton ja mauton liigapotkupallo, jota juuri kukaan ei vaivaudu katsomaan. Liitolle leidifutaajat ovat vain ikävä taakka, josta mieluummin vaiettaisiin ja jolle tukea heruu vain rippeinä.

Jalkapallo olisi hieno laji

YLE:n ratijo tuuttaa parhaillaan sunnuntain ratoksi ansiokkaasti Fudiskierrosta. Tai ei ihan. Kuka hitto valkkaa ne selostajat?

Niin kuin hyvin tiedetään olen selostajarajoitteinen. Selostajalla pitää olla edellytykset kondiksessa. Sujuva sanoitus, lajituntemusta ja selostukseen sopiva ääni. Sama pätee tietenkin kommentaattoreihin — nämä untojutilat eivät kuulu studioon vaan Alabamaan maallikkosaarnaajiksi.

Ehkä Ahvenanmaalla on rajoitetusti ihmisiä. Ainakin ainoa mikin varteen löydetty vääntää sieltä käsin(?) niin karmeaa sotkua, että käyrä kohoaa pahan kerran. Eikö nyt edes yhtä suomenkielen osaavaa löydy?

Happamasti hyllyvän kakun kuorruttaa ko. gubben soperteleva ääni. Se näet tuo pahan kerran mieleen sen Estonian päällystön edustajan, joka hädissään hoki komentosillalla blackoutia ja maydayta. Huh!

Santana! Ehtoo pilalla. :|

Tsekki-Suomi – katkera futistrilleri

Viime lauantaina tarjoiltiin aikas huima futismatsi kun Suami käväisi Tshekin vieraana MM-karsinnoissa.

Yhtä outoa ottelua ei taida historiasta löytyä, ainakaan Suomi-näkökulmasta. Ja vaikka wanha ei enää jaksa pahemmin intoilla ja valittaa ja panostaa nykysporttiin, niin aika karvas kalkki tuli kiskaistua. Dammit.

Kelaillaanpas pikkasen. Suomi pelasi vieraissa ja vastassa oli huomattava jalkapallon suurmaa. Tsekki oli viimeisimmässä FIFA:n rankingissa sijalla neljä, edellään vain Brasilia (1.), Ranska ja Argentiina. Suomi löytyi sijalta 36.

Tsekillä riitti joukkueidensa vakiokokoonpanoissa ympäri maailmaa olevia staroja, läjäpäissä. Suomi sai jalkeille muutaman jo himmenemässä olevan ontuvan otavan. Ja Tsekillä tietenkin on pitkä ja ansiokas kulttuuri, Suomella ei. Mutta ottelu ei kuitenkaan päättynyt 100–0. Ei ollenkaan!

Suomi iski Tsekin verkkoon aika käsittämättömät kolme kassia ja nousi kaiken lisäksi kahden maalin takaa tasoihin. Kolme maalia riittää normaalisti ainakin tasuriin, mutta nyt ei, sillä ihan yhtä tolkuttomasti Suomi sortui lahjoittamaan kolme halpaa. Pakisto katseli kassit Kopteffin ja Hyypiän johdolla ja mv. Jääskeläistä myöten hyvin, hyvin läheltä.

Tsekkikin onnistui tupeksimaan Johanssonin läpi (3–3), ja ilman lahjoja matsi olisi päättynyt 1–2! Mutta ei, tädillä ei ole munia, edelleenkään.

Suomen futisnaiset EM-kisoihin

Suomi selätti Venäjän vierasottelussa tylysti 3–1 ja meni yhteismaalein 4–1 ensi vuonna Englannissa pidettäviin EM-skaboihin. Moniko olisi uskonut?

Llloistavaa. Uskomatonta! Meikä on jo pitkään ollut nimenomaan leidifudiksen ystävä. Raha ei ole vielä lajia pilannut vaan päinvastoin. Moisesta peli-ilosta ja sporttisesta esityksestä voivat poispilatut äijätähdet enää vain haaveilla. Ja mites nyte suu pannaan, Muurisen jengi? Suomen toiseksi paras futismaajoukkue… :D

[MTV3:n ruutukuva]

Kova pala tuntuu olevan yleensäkin suomalaiselle, sisäänlämpiävälle miehiselle urheilumaailmalle — ja myös julkiselle sanalle. Kuten oheisista ruutukaappauksista (n. klo 22.00) voi nähdä, herrat toimittajat ovat löytäneet n. kildjoona muuta, tärkeämpää aihetta. Ei siis edes otsikon arvoinen aihe…

Myös latentti signaali on mielenkiintoinen. En tiedä tarkemmin millainen värikoodaus esim. YLE:llä on, mutta arvaillaanpa. Ydinsodalle lienee varattu punainen, syyskuun 11. -tason katastrofeille keltainen ja sininen jää tavanomaisille tapahtumille, kuten vaikka urheilulle. Millähän värillä mahtaisi otsikko löytyä, jos Suomen miehet olisivat selviytyneet vastaaviin kisoihin? :P

Jalkapallon EM-kisat 2004 osa I

Fudiskisat sitten alkoivat ja yhäkin kipristellään ilman tellyä. Tiukille ottaa, myönnetään. Vaan ehkei mikään ihme: vuodesta 1978 on jokaikinen tositurnaus vahdattu, eikä olisi helpolla uskonut että tuohon putkeen breikki voisi iskeä.

Pahinta kutkaa toki viilentelee se ikävä tosiseikka, että YLE:n selostajakolmikossa edelleenkin hortoilee eräs Veli-Erkki. Kolmaosa tarjonnasta kokee siis kättelyssä luonnollisen poistuman. Eikö sitä prkl milloinkaan saada sieltä sysätyksi eläkkeelle [huoh]… :o