E-kirjahdus

Vaklailin tosa pikkase sähköopuksei. Heijä nykytila. No jaa. Vuaratus!

Ettimine käve helpost. E-kirjoi löytys kans vino pino iha ilmattekski, mist pääsin yllättymä. Vaivase tunnin verra ko plarasin, ja vast kahres puljuski, 26 opust läjäs. Pualiks tiatokirjoi ja klassikoit, suunniles. Molemppi oliki tyrkyl enite ja tahron arvail syitki. Pualiakateemisis yliopistoprujuis loppu varmast markkina ko suku o ympärpuhuttu ja klassareis sitä ennenki. Hyllysthä ne Pentinkulman Tuntemattomat Veljekset löyty jo valmitteks.

Paha kyl, hyvimmät uutiset oliki sit tosa.

Lue lissä…E-kirjahdus

Tsirp!

Pakko sanno, mää ole ruvennu tykkämä Twitterist. Passeli pari plokil. Täyrenttävä toissias.

Twitteri voi käytel moneltappa. Mul se o vähä niinko yhristelmä: luannosvihko ja minipäiväkirja. Eihä mun vaivassi rimpsui ny kukka luje, mut pal väli. Munst o kiva läiski kaikemoist mitä miäle tule, simmost piänt, mist ei plokisse ast aineksei riit. Ainaska heti. Viästei tule toissinas plarattu ja lyhty voi sytty, jälkikätte. Uus kulma.

Muitte twitteeristien höpi… *köhh* miälenkiintoset ja sivistyst lissävät esseet, ne jää mult enemäkses kattomati. Tsori. En kerkke, puuhi riittä ilmanki. Mut kuka tiätä, joskus viäl.

Täyty kans paalutta. Jos twitteeri olis pelkästäs älyttömyysvitkuttimen kälätysjatke, en juur pätkääkä piittais. Se o mopiilivempaimes liki turha ja iha liika hankala. Mutko se workki oikke hianost netis, ni eiko menogs.

# Post skriptumi

WTF. WordPress lakkas ottamast tagei juttusse. Kehusik mää juur netti?

Chirpy chirpy tweet tweet

Otin selvää, kokeilin ja taidanpa ryhtyä. Twitteriin, visertäjäksi.

Tokhan sitä jo aiemmin vilkuilin. Eka tweetinkin läiskäisin jo maaliskuussa 2011, ja ennen kuluvaa viikkoa niitä oli kasassa luokkaa 50. Satunnaisia silti vainen. Koko juttu oli sitä paitsi suojatussa tilassa, mahd. »seuraajan» piti rekisteröityä. Tahdoin tutustua, mutta pitää itseni erossa ongelmista. Ikävä kyllä juuri se »seuranta», reagointi, on olennainen osa, ja niinpä juttu ei edistynyt mihinkään. Kunnes männä viikolla, liki sattumalta, lainasin Maija Haaviston opuksen Näin käytät Twitteriä (2009). Alkoi usva hälvetä…

Lue lissä…Chirpy chirpy tweet tweet

JQ starttasi

Niinhä sii sit käve. JukeQuizi pomppas takasi kehisse. Häpi?

Paha ny heti sanno. Ei se ainaska huanolt tunnu. Pikkase tuli kyl kiirus kiskast toi eka, ko Tip… kansa pääsi yllättämä *We woont Quuuu*. Isoin homma oli väsämises; olin kerkiny unhottama millai quizi pykätä.

Mist päästäänki aihesse.

Ei se laadintta sinäns enä kauhiast hotsit. Kyssi tuli sentäs läiskitty 2,5 vuares yli 1 000 varmastki ja simmoses shouvis ruppe [JQ:n etusivu] kutka kaikkoma. Onneks hommas onki iha muu näkymä, mukavaste horisontiski — nyyhetti kyssäsofta. Kokonas uus ylöspano. Siin riittäki moneks viikoks puuhamist, ko kaikki selvittä ja virittä. Mut siis, LimeSurvey orotta!

See verra jo innostusi, et pystyti sen tosa Lituskaani ja koklasi. Siit on toi akkunakuva. Oikke kiva kolistel konehuanes. Opettelemist o rutkaste mut lopus seisso. Pääse vihroviime erosse ilmassoftan rajotuksist, etenki siit, et ko kyssä o mailmal ni käsiks ei enä assia.

Tekis miäli jo huame rynni. Se vaan, et puske vissi hommi välisse. En tykkä. Tairanki tyähommis tehrä ratikaalei ratkasuit lähiaikoin. Peräst puhaltta, sano.

Verkotusta

Joutavi lätinöit, niinko enneski.

Torstain ip käve sukkeli: Lituska karotti verko! Siis lankattoma kotoverko. Ei ol enne. Munha piti joutessan vahrat joku leffa, ja niit ny katella punkas seljälläs karkki sylis (muuvit makka Wandas). MBA pomppa kanne avates automaakisest verkko, nyte ei puhetka. »Yhdistäminen epäonnistui». Hukkasin puali ehtoot ettimäl vikka ja koklamal tuhanne asetust ja uurestaskäynnistyst, kummaski Mäcis. Mittä hyäty. Koneet kines, huanot housuis, maate.

No just. Aamul ko avasi makhinet ni kaik rupeski pelama. »Verkkoyhteydet ovat muuttuneet… bla, bla». Ja propleemi oli mikä? Aavistustka!

***

Kert filkat löytys ni eiko kattoma. Wim Wenders, ja ainova hänelt hyllys, Don’t Come Knocking (2005). Kummalline raina. Hiano kuvaus, maisemat. Outo stoori, ylipitkä. Näyttelijät hyvei. Paitti mun SUURI nuaruure lemppis Jessica Lange — pahaste jo kirurkin kiristämä ja koitti liika. Sic transit

Leffoist puheenolle. Yhyti männä viikol kaks killeri, kauva jo ettimääni. Hustonin Wise Blood (1979) ja Scorsesen King of Comedy (1983). Kummakki tuli nähty aikoinas leffakerhos ja jälkimmäine oli narulki. Tota WB-kikkaraa o tyrkätty netis pariki kertta (törkyhinnal), mut Koomikko ei o öökoniin sattunu. Hinnakki molemmis jeees. Häpi mää!

***

Krhm. Ketsuppi ja valo. Tartte lähte saalistama.