Amazonissa — kolmas kerta valheen sanoo

[Natalie Wood DVD Collection]

Jommas kummas o vissi liäväst vikka, muns taik Amatsoonis. Ostajas taik myyjäs. No siis…

Alotusha näytti aikast ookoolt. Väsäsin testioston ti 23. viime kuut, eli tarkalles kolme viikko takaperi, ja sepäs tuliki etei kerenny kissaa sanoma — neljäs päiväs, jos oikke muistan. Oli hyvä jatka. Pikkase kyl harmitti, etei siäl sit tunnettu simmossi ko combined postage ja one shipment. Tyhmält se tunttu ko kaks DeeVeeDeet pomppa luukust viärekkäisi, omis kuarissas. :O

[Wood-otsikko Amazonissa: ei elokuvien nimiä] Toi oli kummiski piänt. Seuravaks käve simmottos et kohre meni karoksi. Ei Joan Crawfoordii missäkä. Ja oikke niinko vakuureks, tänäpä sain Natalie Wood -kokoelman, muten simmost, ko luulin tilanneeni.

Nytei naurut. Mää kyl ymmärrä et pakeetti mene hävöksi, niithä kuskata kymmeni tuhanssi joka pv. Mut tämä Natalie onki eri jutska. Amatsoonis EI o kaikki kunnos, ei sit likelkä!

Lue lissä…Amazonissa — kolmas kerta valheen sanoo

eBay — varo halpoja kopioita

Kaikki ei tod. ole aina sitä miltä näyttää. Välttämättä.

Meikä eBay-nyybi sai hämmästyä heti. Myynnissä oli kummallisen edukkaita rock’n’ roll -elokuvia. Onneksi mielessä kävi se klassinen paalu: jos tarjous kuulostaa liian hyvältä, se on juuri sitä. Se on kieroilu, narutus, vedätys. Kojootti haudattuna.

Ilmoitusten tarkempi tutkailu paljasti, missä hajahti. Vanhimpen rockelokuvien tekijänoikeudet ovat rauenneet. Niistä on tullut ns. public domain -kamaa, mikä suunnilleen tarkoittaa, että niitä voi vapaasti monistaa ja myydä. Tällainen kaupustelu on kait laillista. Ikäväksi sen tekee kauppatapa.

Myytävä tavara ei tietenkään ole aitoa. Silti DVD-levystä — joka oikeasti on vain pahainen DVD-R-muotoinen bulkkikopio — näytetään turskisti alkuperäisen klassikon kansikuvaa. Sivulauseessa sitten, esittelyn loppupuolella tietenkin, mainitaan kuin ohimennen että »Kansikuva on vain viiteellinen». Sen perään selitellään totuudet, public domain -asiat, kaikki mahdollisimman epäselvästi ja sekaisin, tottakai.

Myyntimetodi on vähintäänkin moraaliton eikä ns. hyvästä kauppatavata ole tietoakaan. Careful out there. Jos tunnetun rockleffan hinta on muihin verrattuna 30–50 %, kansikuva iso ja hunajainen, ja kirkuva fontti hyppii silmille, on syytä nostaa antennit. CTRL + F, hakusanaksi »domain», sillä pääsee pitkälle.

eBay:ssa on selvä ilmo: »Myyjä on yksin vastuussa tuotteen asettamisesta myyntiin.» eBay siis pesee kätensä, mikä selittänee bulkkikohteet?

Amazonissa — part too

Horistaas eilisen pääl vähä lissä.

Mää ole rapiat viiko verran pyäriny Euruupas, IiPeis ja varsin Amatsoonis. Olen menny jääräksen. Ussestki syyst.

Ensikski, saatavuus. Rockelokuvi löyty mualt vähä helkuti huanost ja sama pätee liki kaikis klassikois. Toiseks hinta. Kotomaiset deeveedee-puljut ja huutokaupat, ne o hinnotellu ittes pihal. [Wilder: Sunset Bouleward (1950)] Piän esimerkki: hommasin tänäpä Elvis-pätkän Loma Kaliforniassa (Spinout, 1966). Sitä löytys Suamest tasan kaks (2) kappala, kummakki Huutikses. Hintaa oli 8 eurdo + pk (1–2 e). Amazonist irtos sama, ko pulitti 5,15 incl. postage. Pualet halvemppi.

Tai entäs kokoelmat. Niithä meikäki kyärää, tila- ja hintasyist. Amatsoonis lojus heti aluks nätti löytö, Joan Crawfordin The Signature Collection. Viis klassikkorainaa, hinta EUR 13.67 — koko hoito. En o viäl sitä saanu, mut jos se sattu olema paksumpi ko 3 sentti, ni Itelliaanon kaivama kolo olis EUR 5,30–8,00 (Maksikirje). Minimikulu, seeki on jo 3 €. Get tö pik? :)

Jotta huanooki, olevanas.

Lue lissä…Amazonissa — part too

Amazonissa

[Dunne: Kapinallisen laulu (1961)] Tosa reunoil näkyy männäpvän saalis. Ei huano. Ettiskelyyn riitti vartti ja hintaki kuasissas.

Prittilän Amatsoonis pyäritti. IiPeitäki tuli toisel öökonil kyylätty, mut näyttä silt, et rokkielokuvi löyty paremmi Amast. Syy on varmastki selvä. Jenkkiläshä se rokkänrolli kekatti ja tuahet [Ken Russell: Tommy (1975)] kääritti, siäl ne leffatki lepäile. Onneks on tämä impperiumi-Ama. Rapakon takka jos tilaa ni tule hintoihi äkki pualetki kuskauslissä. Ei pal nauruttais. Femman levy, kympän säkki!

Jaa et Suamest? Ei pahemmi löyry. Jos joskus kulman takan jossan lojuuki on hintaki hauskane. Finkkitextiili olis tiätty poonus, mut ilmanki pärjä. Ei se Elvari pahemmi mittä Sheikspiarui purotellu, ja Trudi Frudi taittuu täälläki. — Prittileffojen kans vaa tartte ol varovaine. Jos ne halvatun cokkineyt pääse vetämä murret paljalttas, ni saman tiän voi avat YLEn Nuntii Latini -lätinät. Yht tukevast istu kärryil.

Elvikset kaikki, ja pinon pääl nippu klassareit. Siin o syyskesän sihti.

69

…ei tarkot mitä luulis. Se on lukumäärä. Puntari pualestas toppaa kohras 23 kilo. Kelppa, he.

[kirjaloota, 19.7.2013]

Tavan mukka kymmenkunt herkku:

Timo Aarniala: Valot (Love Kirjat, 1978)

Peter von Bagh: Englantilainen elokuva (Suomen elokuva-arkisto, 1980)

Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän (WSOY, 1989)

Aleksandr Kolesnik: Kadotettu perhe (Orient Express, 1992)

Jenny Lahti: Lottana Aunuksen radiossa (Gummerus, 1996)

Horace McCoy: Ammutaanhan hevosiakin (Love Kirjat, 1978)

George Orwell: Eläinten vallankumous (WSOY, 1990)

Lyyli Ronkonen: Laps’ Inkerin — muistojen Inkeri Stalinin hirmuvallan alla (Gummerus, 1989)

Mika Siltala: Oshima on Oshima (Like, 1998)

Marshall Stearns: Jazzin historia (Otava, 1963)

Sybille Steinbacher: Auschwitz — lyhyt historia (Like, 2008)

Pekka Tarkka: Pentti Saarikoski — vuodet 1937–1963 (Otava, 1996)

Paul Theroux: Rautakukon kyydissä — junalla halki Kiinan (WSOY, 1988)

Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut (Otava, 1967)

Plus tiätyst pino flintallas sarjoi ja klassikoit… Aho, Linna, Meriluoto, Böll, Neruda, Pushkin, Vonnegut…

Pari loppuhuamio. — Kolesnik kertto Staalinist. Kahren kirjan välist leijaili »liite» eli Käenpesäs o (sattuvast) menny sivut sekasi painos (vissi harjoteltu, PageMaker 1.0), ja Rautakukon fölis on »sexykortti». Simmone wanha-aikkane, misä kaks kuvaa vuarottele ko katto eri kulmast; ekas o nätti köökkipiika muna käres ja pannu, tokas o roitit karonnu. :/

Pahus sentäs. Tätä meno lakka lainastoauto kulkemast.