Hail! hail! rock'n' roll — part 1992

[Kirjan kansi] Kirjahyllyssä lojuu edellensä tammikuinen kirjahankinta eli John Harrisin Hail! Hail! Rock’n’ Roll (2010). Sen aikaansaamassa muistelussa eli juttusarjassa on vuorossa osa 3.

Vuodelle 1992 osoitetaan kirjassa seuraavat valinnat:

1992

Myydyin single • Whitney Houston: I Will Always Love You

Myydyin albumi • Simply Red: Stars

Rokkaava single • Manic Street Preachers: Motorcycle Emptiness

Rokkaava albumi • PJ Harvey: Dry

Empty kiljukaula ja hieno walesilaiscombo vierekkäin. Albumeissa on vähintäänkin outoa, että sama SR-kiekko on kahtena vuotena myydyin. Ja kuka on this PJ? :)

Lue lissä…Hail! hail! rock'n' roll — part 1992

Lehmipoika — onnenpoika

Erellises stoorys juttelin aarteist ko Huutiksest löytys kirja. Mut ette sattus vähä muutki. Kaks Alatalon kiakko.

Onnenpoika. Mää. Olen meina kyäränny tota Alatalon lätty Onnenpoika ainaski viis vuat. Ja jo enneski 2000-luvul, vaivihka. Mut ikän en ol nähny sitä liven missä looras, en kirpparil enkä mualka. Olen ollu ihmeisäs. Ei sen ny NOI harvinaine pitäny ol. Huutikses sitä yhtäkki tyrkytelti koko alkuvuasi, ussemppiki myyjä. Mää panttasi. Hinnat sinäns oli suht kohrallas, mut Itelliaano-kuskaus tuplas ne. Homma venus.

[LP-kansi]

[LP-kansi]

Ja sit venttas vuaroas yks toinenki platta, vuat aikasempi: Viimeinen lehmipoika. SE onki jo see verra harvinaine, et olin unhottanu eres ettikkä. Pikkase o platta erikoinenki. Niinko kanneski seisso ni tekijä o Mikko Alatalo ja Coitus Inc (ei tod Int). Mikko olevanas koitti ruvet rivisoittajaks mutei IHA onnannu. *wirn*

Mut kui ollakka. Tosa yhten pvän näkyski Huutis-ilmo, misä myyti molemmat, samas säkis. Mää hualel kyttämä. Hinta kiskotti lopultas yli tolkullise, mut minkäs mahro. Toine viis vuat jonos vai? — Syränhä siin märkäni, mut tänäpä kolisi.

Vähäks ole häpi. Kannet o helkuti hyväs kunnos. Lehmipojas ON mukan liite. Ja ainaska päällisi puali ei levyiskä mittä vikka.

Hamsteri hykerttä. Levyihi palata, kunha kerkkin veivama. :)

Hail! hail! rock'n' roll — part 1991

[Kirjan kansi] Kirjahyllyssä lojuu äskettäin hankittu John Harrisin opus Hail! Hail! Rock’n’ Roll (2010). Tässä juttusarjassa valutellaan joitain sen herättämiä muisteluksia. Osa 2.

Vuodelle 1991 löytyvät kirjasta seuraavat valinnat:

1991

[Adams-kansi] Myydyin single • Bryan Adams: (Everything I Do) I Do It for You

Myydyin albumi • Simply Red: Stars

Rokkaava single • Nirvana: Smells Like Teen Spirit

Rokkaava albumi • Teenage Fanclub: Bandwagonesque

Hohhoija. Keskinkertainen leffhitti, keskinkertainen brittibändi, ilmiö joka meni minulta ohitse, ja combo, jonka nimikään ei sano yhtään mitään. Tervetuloa 1990-luvulle. :)

Lue lissä…Hail! hail! rock'n' roll — part 1991

Hail! hail! rock'n' roll — part 1990

[Kirjan kansi] Hommasin äskettäin erään John Harrisin opuksen Hail! Hail! Rock’n’ Roll (2010). Kyseessä on lähinnä salaatinomainen fanikirja ja tasokin ehkä kevyt, mutta lukeminen oli mukavaa ja eräs sen osio sai aikaan liikettä. Meinaan että… milloinkas minä erkaninkaan nykyisestä »rockista»?

Kirjassa on muun rosollin ohella reppavasti nimetty pikku osio Rockin pitkä maailmanhistoria. Se on eräänlainen listafaktojen ja Harrisin »eiku»-mielikkien lyhykäs yhdistelmä. Aikajakso on 1956–2008 ja kullekin vuodella omansa. Tähän tyyliin:

1956

[Elvis-kansi] Myydyin single • Pat Boone: I’ll Be Home

Myydyin albumiKaruselli-elokuvan soundtrack

Neuvostojoukot tunkeutuvat Unkariin, Suezin kriisi alkaa, rock’n’ roll rantautuu mainion Minkäpä tyttö sille voi -leffan myötävaikutuksella.

Rokkaava single • Chuck Berry: Roll Over Beethoven

Rokkaava albumi • Elvis Presley: Elvis Presley

Lue lissä…Hail! hail! rock'n' roll — part 1990

Puh pah kalenterista pois

Tismalles niinko eilänki. AaPee ylös ja Wanda suhisema. Tonkka kaffet ja… siin se sit oliki. Saamatoine olo, lukemist ja huuhailu. Loppuehtoost sentäs Indyki virkahti.

Dedis ny ei likelkä, et sikäls mittä hättä. Muute vaa kismittä. Olis ollu nätti paikka tintat lehrykkä melkkest reera.

Eiline Geldof-lujenta jatku. Nyte olla jo Ratsin perustamises ja sama ilmiö Uittamol ko enneski. Sitä mukka ko etene, ni kasva hinku veivat niit kiakoi. Taik osta. En pääs pahast hyllyssän juhlima: yks älppy huanoimmast pääst Mondo Bongo (1981), yks mainio sinkula Rat Trap // So Strange (1978), ja Geldofin tasapaksu soololongaari Deep in the Heart of Nowhere (1986). En kauhiast intoillu aikoinaska, vaik »I Don’t Like Mondays» kova oliki. Saattais ol arvioittemise paikka?

Opus o oikke mainio. Ostelkka poijes jos kohral sattu. Suamennettu ei vissinkä ol.

Ja kais jo olette viivan vetäny, käyny äänestämäs? Ja oikkia numero! :O :b :)